|
LAKIALOITE
Laki liikennevirhemaksusta ja eräät siihen liittyvät lait
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi laki
liikennevirhemaksusta. Samalla ehdotetaan lisättäväksi tieliikennelakiin (267/1981) uusi 103 a §. Lailla liikennevirhemaksuista on tarkoitus puuttua yhä yleisemmäksi käyneeseen virheelliseen
liikennekäyttäytymiseen. Moderni tekniikka mahdollistaa tehokkaan automaattisen kameravalvonnan. Tämän mahdollisuuden täysimääräinen hyödyntäminen liikennekulttuurin parantamisessa vaatii erityislainsäädäntöä.
Ehdotus merkitsee sekä haltijavastuun että kunnallisen nopeusvalvonnan käyttöönottoa. Valvontavaltuudet ulottuisivat kuitenkin vain enintään 20 km tunnissa nopeuksien ylittämisiin. Tämän mukaiset maksut jäisivät
kuntaan. Uuden käytännön odotetaan tuovan kunnille nettotuloja, vaikka ne joutuvat investoimaan tarvittaviin laitteisiin ja pitämään järjestelmää yllä.
PERUSTELUT
Nykykäytäntö tukee virheellisen
liikennekäyttäytymisen yleistymistä. Poliisi ikään kuin joutuu sallimaan 15-20 kilometrin nopeusylitykset puuttumatta niihin millään tavoin. Poliisin arvion mukaan joka kolmas autonkuljettaja ajaa ainakin hiukan
ylinopeutta. Tämä käyttäytyminen perustuu odotukseen, ettei ylinopeudella ajamisesta koidu seuraamuksia. Poliisin tilastojen mukaan pelkästä ylinopeudesta määrätty rikesakkokin on harvinaisuus, etenkin kun on
kysymys enintään 15-17 kilometrin nopeusylityksistä. Sisäministeriön vuoteen 2005 ulottuvassa strategiassa edellytetään kuitenkin ylinopeuksissa noudatettavan 0-toleranssia. Tämän realisoiminen on poliisin nykyisin
resurssein ja käytettävissä olevin konventionaalisin keinoin osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi. Jopa varsinainen kaahaaminen on tästä syystä päässyt yleistymään. Surullisimmissa tapauksissa liikennesääntöjä
noudattavat jalankulkijat ovat menettäneet kaahareiden yliajamina henkensä. Tuoreeltaan Helsingin Huopalahdessa kaaharin käyttäytymisen tuottama jalankulkijan kuolema on synnyttänyt kansanliikkeen, joka on vaatinut
kunnalliseen nopeudenvalvontaan ja haltijavastuuseen siirtymistä.
Nykyiseen osittain hallitsemattomaan tilanteeseen moderni tekniikka tarjoaa keinon, joka on koekäytössä osoittautunut tehokkaaksi apuvälineeksi.
Automaattisessa kameravalvonnassa tutka ja kamera tallentavat kuvan, ajan ja paikan tietokoneen muistiin. Digitaalisesta kuvasta voidaan helposti suurentaa auton rekisteritunnus ja kuljettajan kasvot niin, että sekä
auto että kuljettaja voidaan tunnistaa. Kuvat ja tiedot puretaan poliisilaitoksella. Tiedot kaahareista ja heidän käyttämistään autoista voidaan lähettää sähköisesti postiin, joka tulostaa ne ja lähettää
maksukirjeet ylinopeutta ajaneiden autojen omistajille/haltijoille. Kysymyksessä on siis haltijavastuun käyttöönotto. Ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, joka on suorittanut liikennevirhemaksun, olisi
luonnollisesti oikeus saada siitä korvaus virheen tehneeltä kuljettajalta.
Samalla kun siirryttäisiin haltijavastuuseen, siirryttäisiin myös kunnalliseen liikennevalvontaan. Valtuudet
olisivat samat kuin nykyisessä rikesakossa. Ne siis ulottuisivat vain enintään 20 km tunnissa nopeuden ylittämisiin. Kunta investoisi laitteisiin ja pitäisi järjestelmää yllä, mutta se myös saisi sekä oman
valvontansa että poliisin kirjoittamat ko. virhemaksut. Pienet kunnat voisivat perustaa tätä tarkoitusta varten toiminnasta vastaavia kuntayhtymiä. Testihavaintojen mukaan kunnallinen nopeudenvalvonta toisi
kunnalle merkittäviä nettotuloja, vaikka suuremmat kuin virhemaksunopeudet annettaisiin suoraan poliisin tutkittaviksi. Uusi tekninen järjestelmä mahdollistaisi myös totuttautumisen 0-toleranssiin. Pienimmistä
ylinopeuksista ajoneuvon omistajille/haltijoille lähetettäisiin ylinopeusmaksun sijasta huomautus, jonka tämä toimittaisi edelleen ajoneuvoa kuljettaneelle, jos omistaja/haltija ei itse ajanut autoa ylinopeudella
kuljettaessa.
Ylinopeuksien merkitystä arvioitaessa seuraavat havainnot antavat viitteitä. Eräässä kameravalvontatestissä yli tuhannesta autosta 178 ylitti sallitut nopeudet 6-10
kilometrin ylinopeudella, 39 11-15 ylinopeudella, 5 16-20 kilometrin ylinopeudella ja yksi yli 20 kilometrin ylinopeudella. Näistä seuraamuksen kohteeksi joutui 45 kuljettajaa. Erään laajemman aineiston mukaan
Helsingin eri osissa lähinnä asuntokaduilla (rajoitus 30-50 km/t) noin 15 % ylittää rajoituksen kuudella kilometrillä tunnissa tai sitä enemmän. Syyskuussa 2002 tutkittiin 3400 auton nopeus, niistä yli 500
autoilijan ajokäyttäytymiseen olisi pitänyt puuttua kuuden kilometrin tunnissa puuttumiskynnyksellä. Vastaavasti taas ajalla 1.7.-31.8.2002 perinteisen liikennevalvonnan menetelmillä Helsingin liikennepoliisi
kirjoitti 5 rikesakkoa nopeusylityksestä enintään 15 kilometriä tunnissa, 173 ylityksistä 16-20 kilometriä tunnissa sekä 506 rangaistusvaatimusta yli 20 kilometrin nopeusrikkomuksista.
Uusi automaattinen kameravalvonta mahdollistaisi ottaa Suomessa käyttöön Saksassa käytössä olevan rikepistejärjestelmän. Siinä pääpaino ei ole sinänsä korkeissa sakoissa vaan karttuvien
rikepistemäärien tuottamilla ajokielloilla. Automaattisella kameravalvonnalla syntyvää aineistoa on helppo käsitellä kuljettaja/autonomistaja/-haltijakohtaisella seurannalla.
Ehdotetulla
järjestelmällä voidaan odottaa olevan merkittävä autonkuljettajien lainkunnioitusta lisäävä vaikutus. Varsin yleinen liikennevaloissa päin punaista ajaminen vähentyisi, kun koko ajan automaattisen kameravalvonnan
olemassaolo olisi mielessä.
Tällä lailla on laaja yhteiskunnallinen tilaus.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:
1.
Laki
liikennevirhemaksusta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Soveltamisala
Sallitun enimmäisnopeuden ylittämisestä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla voidaan määrätä seuraamukseksi
liikennevirhemaksu, jollei rikoslain (23/1889) 23 luvun 1-11 §:stä muuta johdu, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Liikennevirhemaksun määrääminen
Liikennevirhemaksun määrää poliisi tai muu tässä laissa säädettyä valvontaa suorittava toimenhaltija.
Jos sallitun enimmäisnopeuden ylittäminen on vähäinen, voidaan liikennevirhemaksun sijasta lähettää virheen
tehneen ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle kirjallinen huomautus.
3 §
Nopeusrajoitusten noudattamisen valvonta
Lääninhallitus voi kunnallisvaltuuston esityksestä tai sen
suostumuksella saatuaan asianomaisen poliisipiirin päällikön lausunnon asettamillaan ehdoilla määrätä, että kunta tai kuntayhtymät alueillaan ja tiehallinto yleisten teiden osalta huolehtii nopeusrajoitusten
noudattamisen valvonnasta ja liikennevirhemaksujen määräämisestä (kunnallinen liikennevalvonta).
Jos valvonta järjestetään 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, tulee kunnan asettaa kunnallinen liikennevalvoja.
Lääninhallitus määrää kuntayhtymälle siinä jäseninä olevien kuntien yhteisen liikennevalvojan.
Muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa nopeusrajoitusten noudattamisen valvontaa poliisipiirissä johtaa
ja valvoo poliisipiirin päällikkö, joka toimii myös liikennevalvojana. Lääninhallitus voi kuitenkin määrätä, että liikennevalvojana on poliisipiirin päällikön sijasta muu poliisipiirin toimenhaltija.
4 §
Kunnallisen liikennevalvonnan tehtävät ja valtuudet
Kunnallisen liikennevalvontahenkilökunnan tehtävänä on teknisiä valvontalaitteita käyttäen valvoa nopeusrajoitusten noudattamista ja antaa maksumääräyksiä
liikennevirheiden johdosta sekä avustaa liikennevalvojaa valvontatoimeen liittyvissä muissa tehtävissä. Kunnallinen liikennevalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisipiirin päällikön johdon
ja valvonnan alainen.
Milloin kunnallinen liikennevalvoja tai valvontahenkilökunta katsoo, että liikennevirhemaksua ei voida määrätä virheen vakavuuden johdosta, hänen tulee ilmoittaa asiasta poliisille.
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa selvittämään henkilöllisyytensä liikennevalvojalle tai valvontahenkilökunnalle.
Kunnallisen liikennevalvojan kelpoisuusehdoista ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
5 §
Liikennevirhemaksun suuruus
Jos suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa,
moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun ajonopeuden ylityksestä:
1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 60 euron liikennevirhemaksu, ja
2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 85 euron liikennevirhemaksu.
Jos suurin sallittu nopeus on vähintään 50 kilometriä tunnissa ja enintään 60 kilometriä tunnissa,
moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun ajonopeuden ylityksestä:
1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 50 euron liikennevirhemaksu,
2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 85 euron liikennevirhemaksu, ja
3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 115 euron liikennevirhemaksu.
Jos
suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun ajonopeuden ylityksestä:
1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 40 euron liikennevirhemaksu,
2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu, ja
3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu.
Mopoilijalle voidaan kuitenkin määrätä suurimman sallitun ajonopeuden ylityksestä enintään 15 kilometrillä
tunnissa 40 euron liikennevirhemaksu.
6 §
Maksun saaja
Liikennevirhemaksut saa valtio.
Tämän lain mukaisesti kunnallisessa valvonnassa olevalla alueella tehdyistä liikennevirheistä perittävät maksut
saa kuitenkin kunta tai kuntayhtymä riippumatta siitä, onko maksumääräyksen antanut poliisi vai kunnallinen valvontahenkilökunta.
7 §
Maksuvelvollinen
Liikennevirhemaksusta on vastuussa se, joka virheen
tapahtumisen aikaan on ajoneuvon omistaja tai se, jonka pysyvässä hallinnassa ajoneuvo on, jollei omistaja tai haltija saata todennäköiseksi, että ajoneuvo oli tuolloin ollut luvattomasti kuljettajan käytössä,
taikka osoita, että hän muusta syystä ei ole velvollinen vastaamaan maksusta.
Maksuvelvollinen voidaan määrätä ajoneuvorekisterissä olevan tiedon mukaan.
Poliisi voi liikennevalvonnan yhteydessä todetuista
tämän lain mukaisista liikennevirheistä määrätä liikennevirhemaksun kuljettajalle, mikäli tämän henkilöllisyys on selvä.
8 §
Maksun suorittaminen
Maksuvelvolliselle annetaan henkilökohtaisesti taikka
lähetetään postitse kirjallinen maksumääräys suorittaa liikennevirhemaksu kuukauden kuluessa määräyksen antopäivästä uhalla, että maksu muutoin peritään ulosottoteitse.
9 §
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Maksumääräys pannaan täytäntöön ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) on säädetty.
Ajoneuvon kuljettajalla, omistajalla tai
haltijalla, joka katsoo liikennevirhemaksua koskevan maksumääräyksen aiheettomaksi, on oikeus säädetyn maksuajan kuluessa vaatia liikennevalvojalta maksumääräyksen poistamista. Liikennevalvojan on viivytyksettä
ratkaistava asia ja annettava päätös asianomaiselle tiedoksi.
Jos liikennevalvoja hyväksyy maksumääräyksen poistamista koskevan vaateen, hänen on poistettava maksumääräys ja milloin maksu on jo suoritettu,
määrättävä maksu palautettavaksi.
Liikennevalvojan maksumääräyksen poistamista koskevasta vaateesta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(332/1994) säädetään.
10 §
Kuljettajan korvausvastuu
Ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, joka on suorittanut liikennevirhemaksun, on oikeus saada siitä korvaus liikennevirhemaksun aiheuttaneelta
kuljettajalta.
11 §
Useammasta virheestä määrättävä liikennevirhemaksu
Jos samalla kertaa olisi määrättävä kahdesta tai useammasta liikennevirheestä liikennevirhemaksu, määrätään liikennevirhemaksu
siitä virheestä, josta on säädetty korkein liikennevirhemaksu.
Jos samalla kertaa olisi määrättävä seuraamus muistakin teoista kuin yhdestä tai useammasta liikennevirheestä ei liikennevirhemaksua saa määrätä,
vaan seuraamus määräytyy rikoslain yleisten periaatteiden mukaisesti.
12 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa asetuksella.
___________
Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta *.
___________
2.
Laki
tieliikennelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin (267/1981) uusi 103 a § seuraavasti:
103 a §
Liikennevirhemaksu
Liikennevirhemaksusta sallitun enimmäisnopeuden ylittämisestä
moottorikäyttöisellä ajoneuvolla säädetään erikseen laissa liikennevirhemaksusta ( / ).
___________
Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta *.
___________
Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002
Erkki Pulliainen /vihr
LAKIALOITE
|
|
