|
ERKKI PULLIAINEN KAHDEKSAN VUOTTA EDUSKUNNASSA - TÄTÄ ON SAATU AIKAAN
Tässä raportissa käyn läpi kauden 1991-1995 keskeisiä tapahtumia ja toimintaani niiden pyörteissä. Kulunut kausihan on ollut eduskunnan
historian työntäyteisin. Olen ottanut rohkeasti ja linjakkaasti kantaa vaikeisiinkin asioihin perustellen mahdollisimman tarkoin ratkaisujani.
Hallitusneuvottelut
Vihreä liitto rp oli varsin pitkään
mukana hallitusneuvotteluissa, jotka johtivat Esko Ahon hallituksen muodostamiseen. Olin yksi vihreiden neljästä hallitusneuvottelijasta. Matkamme hallitusvastuuseen katkesi erimielisyyteen energiaratkaisujen
kirjaamisesta hallitusohjelmaan. Näin ollen toimintakentäkseni yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa muodostui oppositio.
"Suorituspisteet"
Tekemisiä voidaan mitata monilla tavoilla.
Aloitteet ja käytetyt puheenvuorot kertovat ainakin aktiivisuudesta (ja Suuressa Salissa paikallaolosta). Seuraavassa tämä "aktiivisuustilastoni" ajanjaksolta 1.4.1991-7.12.1994 keskuskanslian
ilmoittamassa muodossa:
Aloitteet:
lakialoitteet 6 kpl
toivomusaloitteet 21 kpl
talousarvioaloitteet 13 kpl
raha-asia-aloitteet 24 kpl
välikysymys 1 kpl
kysymykset valtioneuvostolle 12 kpl
kirjalliset kysymykset 153 kpl
kysymykset suullisilla kyselytunn. 14 kpl
suulliset kysymykset 14 kpl
Puheenvuorot:
ryhmäpuheenvuorot 4 kpl
välikysymyksen vastauspuh.vuoro 1 kpl
varsinaiset puheenvuorot 372 kpl
vastauspuheenvuorot 515 kpl
puh.vuorot valtioneuv. kyselytunn. 11 kpl
puh.vuorot suullisilla kyselytunn. 46 kpl
Siis aika paljon "valtiopäivätoimia", kuten näitä suorituksia kutsutaan. Edellisessä raportissa menin lupaamaan, että "pyrin
seuraavankin eduskunnan ahkerimmaksi edustajaksi". Paljon luvattu, jos lupaus piti lunastaa valtiopäivätoimien lukumäärällä. Suoritukseni ovat olleet nimittäin määrän puolesta vaatimatonta luokkaa, jos niitä
verrataan ed. Sulo Aittoniemen tämän kauden suoritusmääriin. Olen pyrkinyt kiinnittämään nytkin huomiota siihen, että minulla on ollut myös jotain olennaista kerrottavaa ko. asiasta, kun olen itseäni ilmaisemaan
ryhtynyt.
Suorituslistaani sisältyy nytkin yksi välikysymys. Sellaisellahan on tarkoitus kaataa istuva hallitus. Edellisessä eduskunnassa olin ns. metsävälikysymyksen, nyt Vuotos-välikysymyksen ensimmäinen
allekirjoittaja. Vihreä eduskuntaryhmä teki myös muita välikysymyksiä. Hallitus ei yhteenkään välikysymykseen kuitenkaan tuupertunut.
Aloitteissani tein lukuisia konkreettisia ehdotuksia, jotka parantaisivat
työllisyyttä ja edesauttaisivat yhteiskunnan kestävää toimivuutta. Lakialoitteistani otan esimerkiksi ns. uppotukkialoitteen. Keräsin siihen eduskunnan enemmistön eli 130 edustajan allekirjoitukset. Aloitteen mukaan
olisi pitänyt poistaa entisistä uittouomista haitalliset ja vaaralliset uppotukit. Ympäristövaliokunta junaili kuitenkin niin, ettei lakialoite johtanut vesilain muuttamiseen, vaan vain toivomukseen vastaavasta
hallituksenesityksestä.
"Voitot"
Eduskunnassa vaikutetaan erikoisesti niissä valiokunnissa, joihin ryhmä on kauden alussa valinnut. Useilla kansanedustajilla on vain yhden valiokunnan
jäsenyys, minulla niitä on ollut peräti kolme: hallintovaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja integraatiovaliokunnaksi muutettu suuri valiokunta (sekä sen työjaoksen jäsenyys). Osoitettavissa olevat
aikaansaannokset keskittyvät siis erityisesti näiden valiokuntien käsittelemiin asioihin.
Erikoisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa minulla on ollut vaikuttamisen paikka. Olen saanut läpi poliittisen
linjan, jolla on muun muassa pyritty säilyttämään kotimaisten viljelykasvien perimä, kotieläinkantojemme tautivapaus sekä tukemaan kaikin mahdollisin tavoin luomutuotantoa ja perheviljelmätaloutta. Minulle on jopa
irvailtu joissakin pilapiirroksissa "Salmonellan vastaisesta taistelustani". Minun mielestäni Suomi voisi olla siemenvilja-aitta koko pohjoista havu- ja lehtimetsävyöhykettä varten (mukaan lukien Venäjä,
jossa siementuotanto on romahtanut). Aloitteestani maa- ja metsätalousvaliokunnassa on muutettu hallituksenesitysten sisältöjä perusteellisestikin. Olen saanut läpi myös lukuisia edellyttämisponsia, joilla hallitus
on mm. velvoitettu terävöittämään Suomen etujen ajamista ja seuraamaan tarkoin säädettyjen maatalouslakien käytännön toimivuutta.
Kauden lopulla maa- ja metsätalousvaliokunta joutui antamaan lausunnon Suomen
EU-jäsenyysneuvottelutuloksesta ulkoasiainvaliokunnalle ja laatimaan mietinnöt kymmenistä ko sopimuksen toteuttamiseen liittyvistä lakiesityksistä. Päädyin johtopäätökseen, että neuvottelutulos on mahdollisimman
huono Suomen maatalouden ja koko maaseudun kannalta viiden vuoden ylimenokauden jälkeen; EU-rahoitteista pysyvää pohjoista tukivyöhykettähän siinä ei ole. Nyt tämän mielipiteen jakaa moni EU-jäsenyyden
kannattajakin. Tämän johtopäätöksen mukaisesti kirjoitin valiokuntaa varten eriävän mielipiteen ja vastalauseet. Ne muodostuivat sittemmin EU-kriittisen linjan yleisiksi mielenilmaisuiksi.
"Omien"
valiokuntien alojen ulkopuolella sain Suuressa Salissa läpi kaksi edellyttämispontta (mikä on aika harvinaista oppositiokansanedustajalta): toisen kotimaisten energianlähteiden, erikoisesti puun, käytön tukemisesta
ja toisen geeniteknologian käyttöä säätelevän lain valmistelun kiirehtimisestä.
Metsästyslaki
Hallitus antoi varsin värikkäiden sisäisten keskustelujen jälkeen eduskunnalle esityksen uudeksi
metsästyslaiksi. Se joutui eduskunnassa vaikeuksiin jo lähetekeskustelussa, jossa jatkokäsittely ratkaistiin yhden äänen enemmistöllä. Tämä antoi viitteitä siitä, että lopullisissa äänestyksissä voisi muodostua
laki, jota ei sisäisten ristiriitaisuuksien vuoksi voitaisi vahvistaa.
Tilanne tajuttiin hyvin hallituspuolueissa, jotka delegoivat muokkaamisen minulle ja ed. Väinö Saariolle. Neuvottelimme ja muokkasimme lain
sellaiseen muotoon, että eduskunta saattoi sen suurella ääntenenemmistöllä hyväksyä.
Myös eräväki hyväksyi näin syntyneen lain.
Kirjoitin yhdessä Väinö Saarion kanssa työn pohjalta Kariston julkaiseman kirjan
"Vuoden 1993 Metsästyslaki", joka on saanut hyvän vastaanoton.
Tämä työ huomioitiin myös Oulun riistanhoitopiirissä, joka nimesi minut joulukuussa 1994 "Vuoden erävaikuttajaksi".
Viides ydinvoimala ja ydinjätteet
Äänestin eduskunnassa lupausteni mukaan viidennen ydinvoimalan rakentamisehdotusta vastaan. Eduskunnan enemmistö tyrmäsikin tämän hankkeen, joka olisi toteutuneena merkinnyt
kuoliniskua uusiutuvien kotimaisten energianlähteiden (kuten puun) lisääntyvälle käytölle. Uusi ydinvoimala olisi tuonut säätövoima-allashankkeet (Vuotos, Kollaja, ym) näyttävästi esiin. Minä puolestaan vastustan
mm. Iijoen keski- ja yläjuoksun koskien suojelun purkamista.
Nykyiset ydinvoimalat tuottavat korkea-aktiivista ydinjätettä, joka on joko jälleenkäsiteltävä tai loppusijoitettava. Olen vastustanut ydinjätteiden
maastavientiä moraalittomana. Mielestäni loppusijoitus on toteutettava Eurajoella, jossa on jo Olkiluodon ydinvoimalat ja joka kuntana haluaa lisää ydinvoimaa. Sievin osalta vaatimus tehosi - loppusijoitushankkeesta
luovuttiin. Näin on tehtävä myös Kuhmon osalta.
Vaikea EU-jäsenyyskysymys
Edellisessä raportissani neljä vuotta sitten kirjoitin: "Olen jyrkästi vastustanut Suomen liittymistä nykyisenlaiseen
Euroopan Yhteisöihin, EY:hyn... Sen sijaan Suomen tulee ajaa Itämeren neuvoston perustamista yhteistyöelimeksi ja kehittää ETYK:iä."
Kun kansanedustaja näin selkeästi ilmaisee näkemyksensä, eikä löydä
käydystä keskustelusta päteviä vasta-argumentteja kantansa muuttamiseksi, on hänen uskottavuutensa riippuvainen vakaumuksen pitävyydestä myös kovan paineen alla. Paineesta ei todellakaan ole ollut puutetta. Minua on
uhkailtu kaikilla mahdollisilla kohtaloilla, jos en äänestä Suomen EU-jäsenyyden puolesta.
EU-asioihin perehtyneisyyteni perusteella minut kutsuttiin huhtikuun puolivälissä 1994 Suomen EU-jäsenyyteen kriittisesti
suhtautuvien kansanliikkeiden yhteistyöelimen "Itsenäinen Suomi - Paras Vaihtoehto" johtoryhmän puheenjohtajaksi.
Osallistuin aktiivisesti lehdistössä (mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kaleva)
käytyyn EU-keskusteluun ja 69 väittely- ja esitelmätilaisuuteen ennen 16.10.1994.
Kannatin eduskunnassa neuvoa-antavan kansanäänestyksen sijasta sitovaa kansanäänestystä ja
perustelin tarkoin perustuslakiemme valossa, miksi neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ns. moraalinen sitovuus syntyy vasta vähintään kaksi kolmasosan enemmistöstä.
Totesin eduskunnassa jo syyskuun alussa, että
tulen eduskuntakeskusteluissa tarkoin käsittelemään kaikki Suomen mahdollisen EU-jäsenyyden keskeiset ulottuvuudet, kun asia palaa ulkoasiainvaliokunnasta Suureen Saliin. Ensimmäisessä käsittelyssä käytinkin viisi
perusteellista varsinaista puheenvuoroa (yksi per keskusteluvuorokausi), joissa kävin läpi itsenäisen Suomen historian tärkeimmän asian eri ulottuvuudet. Esitin myös oman globaalin mallini vaihtoehtona
EU-jäsenyydelle.
Kun Suomi oli päättänyt liittyä EU:n jäseneksi, aloitin kirjoittamisen siitä, millaista määrätietoista, Suomen etua ajavaa politiikkaa Suomen tulisi EU:ssa ajaa.
Kun Suomen eduskunta oli
tehnyt jäsenyyden sinetöivän päätöksen, voitiin arvioida, kuka oli ollut ennakkoarvioinneissaan Suomen talouselämän EU-reaktioista lähinnä oikeassa. Käytännöllisesti katsoen kaikki ne arvioinnit, joita esitin jo
EU-keskustelun alkuvaiheessa, ovat osoittautuneet oikeiksi.
Kalastus
Koko vaalikauden ajan olen "taistellut" merilohen luonnonkantojen ja Perämeren kalastajien oikeuksien puolesta. Läheisessä
yhteistyössä alueen kalastajia edustavien järjestöjen kanssa on reagoitu milloin maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltäviin lakiesityksiin, milloin tekeillä oleviin asetuksiin. Valitettavasti Hallitus ei ole
pystynyt rajoittamaan merilohen pyyntiä Itämeren ja Selkämeren avomerialueella, mistä on ollut jo kohtalokkaita seurauksia.
Sisävesistöissä suurimpana ongelmana on ollut vesien kehno tila. Metsä- ja
suo-ojitukset, maatalouden- ja yhdyskuntien tuottama kuormitus sekä turpeenotto ovat saattaneet monet vesistöjen osat siihen tilaan, että niiden merkitys virkistyskalastusvesinä ja muutoinkin on romahtanut. Tämä on
johtanut lukuisiin yhteydenottoihin ja myös taholtani toimenpiteisiin. Olen ajanut linjaa, että mm. kaikkiin turpeenottohankkeisiin on saatava vesioikeuden lupa - se on kaikkien edun mukaista.
Kestävä kehitys
Olen kaikissa mahdollisissa yhteyksissä korostanut kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimisen välttämättömyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämän mukaisesti olen tehnyt aloitteita,
puhunut eduskunnassa ja esitelmöinyt eduskunnan ulkopuolella.
Mitä syvemmäksi ja pitkäkestoisemmaksi talouslama on osoittautunut, sitä useammin on vaadittu luopumista kestävästä kehityksestä. Tähän on ollut pakko
reagoida sekä välittömillä kannanotoilla että ehdotuksilla rakenteellisiksi uudistuksiksi. Luonnon- ja ympäristönsuojelua ei voida hylätä missään oloissa.
Niinpä verotusta on muutettava ympäristönsuojelua
suosivaksi. Tämä tarkoittaa, että ympäristön pilaaminen tehdään veroilla kalliiksi ja ekologisesti hyväksyttävä toiminta halvaksi. Olen kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ajanutkin ympäristöverotuksen kiristämistä
ja samalla tuloverotuksen keventämistä. Näin edistettäisiin myös työllistämistä.
Tappiot
Erityisesti talous-, pankkituki-, työllisyys-, tutkimus-, koulutus-, vero- ja
sosiaalipoliittisissa valintatilanteissa olen usein ollut opposition osana eduskunnan äänestyksissä häviävänä osapuolena. Olen vastustanut Pohjois-Suomellekin tärkeiden valtionyhtiöiden yksityistämistä ja valtion
peruspalvelulaitosten (posti-tele, VR) yhtiöittämistä. Näissä operaatioissa Pohjois-Suomi on pitkän päälle aina häviävä.
Sotkamon Vaarankylän tie
Eevala-Juurikkalahti -tieoikaisua Sotkamon Vaarankylässä
on pidetty Suomen tarpeettomimpana tiehankkeena. Sen estämisestä ja varojen ohjaamisesta tuottavien pysyvien työpaikkojen luomiseen Kainuuseen käytiin viimeinen, monipuolinen taistelu eduskuntakauden aikana. Olin
siinä Vaarankylän asukkaiden apuna. Taistelu hävittiin ja tiejohtaja voitti. Tie rakennetaan. Vaarankylän kansallismaisema ja harvinaisten eliöiden elinympäristö, luonto, pilataan.
Selvityspyynnöt oikeuskanslerille
Olen joutunut tekemään kolme kantelua tai selvityspyyntöä oikeuskanslerille. Yhden perusteella kunnan virkamies sai jo huomautuksen. Kaksi tärkeämpää EU-asiaan liittyvää on
edelleen tutkittavina.
Kiitokset
Kiitän kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat auttaneet minua kuluneen eduskuntakauden aikana. Ilman apua ja tukea tällaisesta hommasta ei selviä.
Altistuminen uudelleenvalinnalle
Altistun uudelleenvalinnalle eduskuntaan. Tiedoillani ja taidoillani voisi olla käyttöä EU-Suomessakin. Suomi tarvitsee pystyviä etujensa puolustajia kaikissa oloissa.
Lisätietoja:
Erkki Pulliainen, Rantakalliontie 6, 90800 Oulu, puh. 08-511227, fax 08-511827 (eduskunta puh. 09-4321, osoite 00102 Eduskunta)
(vaalitukitilini numero on 110750-991892).
Takaisin
|
|
