|
NELJÄ KAUTTA EDUSKUNNASSA - MITÄ ON SAATU AIKAAN?KAUSIRAPORTTI 29.3.1999-31.12.2002 Takana on lähes neljä kautta eduskunnassa. Vuodet 1999-2002 ovat olleet niistä toisaalta työläimmät,
mutta toisaalta myös antoisimmat ja mielenkiintoisimmat. Tämän takasi Vihreän liiton meno hallitukseen tietoisena siitä, että hakemus viidennestä ydinvoimalasta tulee käsiteltäväksi. Puolueen johtohan oli
ilmoittanut toistuvasti, että hallituksesta lähdetään, jos sellainen tulee. Tämän lupauksen pitäminen oli sittemmin kova paikka. Siitä huomauttaja erotettiin puolueen luottamustehtävistä, vaikka sittemmin
osoittautui, että hän oli ollut lähes kaikessa oikeassa. Käyn seuraavassa läpi tärkeimpiä tapahtumia ja tuloksia kuluneen vaalikauden aikana 31.12.2002 mennessä. Jaksoon siis sisältyy sekä hallitus- että
oppositiotaivalta. Liikennevaliokunnan puheenjohtajuus Voitin Satu Hassin ansiosta eduskuntaryhmän sisäisen kilpailun liikennevaliokunnan puheenjohtajuudesta. Ala oli minulle uusi, mutta
sitkeällä opiskelulla pääsin nopeasti sisään. Hyvin pian myös selvisi, että alalla joutuu tiukasti puolustamaan suomalaista liikennealaa EU:n komission ja liikenne- ja viestintäministeriön pyrkimyksiä vastaan. Tämä
taistelu johti kovimmillaan kanteluihin oikeuskanslerille, varsin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin mm. väylämaksujen kantoasiassa ja tiukkaan puheenjohtajan oikeuksiin nojautumiseen pidettäessä kiinni valiokunnan
päätöksistä hankalissa EU-asioissa. Ministerithän toimisivat mieluiten ilman mielipiteillä varustettuja kansanedustajia. Jyrkkä Suomea puolustava asenne sai sittemmin arvostusta. Suomen Kuorma-autoliitto palkitsi
minut 15.1.2002 alan vuosipalkinnolla, Kuljetuskuutiolla. Tämä oli ensimmäinen kerta kun muu kansanedustaja kuin ministeri-kansanedustaja sai tämän huomionosoituksen.
Ajoin ja sain läpi Oulu-Iisalmi/Vartius -ratojen sähköistyksen. Olen käynyt monta "tietaistelua". Tuloksekkain oli Tyrnävän Kylmäläntien kunnostamiseen johtanut operaatio. Muita hankkeita on edelleen
vireillä eri puolilla lääniä. Maatalous- ja metsäasiat Kun vihreät olivat hallituksessa, kuuluin ministerin johtamaan maa- ja metsätalousalan poliittiseen johtoryhmään, jossa asemassa
saattoi vaikuttaa hallituksenesityksiin jo valmisteluvaiheessa. Jälki näkyy mm. eduskunnan GMO -kannanotoissa ja taistelussa Suomen viljelyoloihin sopivan siemenaineksen säilyttämisessä. Vihreiden
ollessa jo oppositiossa kesällä 2002 komissaari Fischler julkaisi maatalousuudistusesityksensä. Olin heinäkuussa eduskunnassa töissä ja laadin oman kannanottoni, joka löytyy kotisivultani, ja jonka mm. Maaseudun
Tulevaisuus julkaisi. Siinä esitetyt Suomen maatalouden asemaa puoltavat näkökohdat näyttävät kelvanneen sittemmin mm. maatalousministerille. En ole nähnyt muiden kansanedustajien tehneen vastaavia kilpailevia
suunnitelmapapereita. Vaikutin ratkaisevasti siihen, että Pudasjärvelle saatiin monialateurastamo. Olen muutoinkin auttanut sikäläistä maatalouskoulutusyksikköä sen toiminnan kehittämisessä.
Sain luonnonmarjojen varastointituen kaksinkertaistettua. Olen ajanut voimakkaasti poimintatukea luonnonmarjoille vastaukseksi "itämarjan" tuloon Suomen markkinoille.
Sain energiapuun käyttöä edistävän haketustuen aikaan talousarvioaloitteella. Sain lakiin eduskuntakäsittelyn aikana muutoksen, jolla edistetään juurikäävän mekaanista torjuntaa
kuusikoiden päätehakkuiden yhteydessä. Tällä on oleva suuri taloudellinen merkitys tulevaisuudessa. Kalastusasiat Suorastaan tuskallisen puristuksen jälkeen sain kalastuslakiin
muutoksen, jolla mahdollistettiin ammattimaisen sivuelinkeinokalastuksen jatkuminen. Tällä on merkitystä erityisesti Perämerellä. Kirjeenvaihtoa ministeriön kanssa kertyi paksu mapillinen. Lopulta ministeri taipui.
Sisävesikalastuksen tukijärjestelmä säilyi, vaikka ministeriö halusi siitä luopua. Ministeriö haluaa romuttaa läänikohtaisen viehekortin. Olen tehnyt kaikkeni, ettei se
siinä onnistu. Asia on kesken maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Välikysymys harmaasta taloudesta Olen toiminut koko vaalikauden pienessä kansanedustajaryhmässä, joka on pyrkinyt
löytämään keinoja taisteluun paisuvaa harmaata taloutta vastaan. Vuonna 2002:kin jäi yli 2,5 miljardia euroa verotuloja valtiolta saamatta. Kesäkuussa harmaan talouden raportin valmistuttua
ryhdyin kartoittamaan oppositiosta käsin hallituksen näkemyksiä harmaasta taloudesta. Ne osoittautuivat kelvottomiksi. Niinpä päädyin junailemaan välikysymystä. Sain sen taakse lopulta koko opposition. Hallitus ei
kaatunut, mutta toivottavasti harmaan talouden torjunnasta tuli näin vaaliteema. Sen arvoinen se asia on. Liikennevirhemaksulakialoite Ylikomisario Heikki Sepän tekemän hyvän esityön
pohjalta tein lakialoitteen liikennevirhemaksusta, joka toteutuneena tarkoittaisi haltijavastuun laajentamista ja laitteisiin perustuvaa kunnallista nopeusvalvontaa.
Paltamon saha säilyi toistaiseksi
Vapo Oy:n johtoryhmä halusi sulkea Paltamon sahan. Kävin firman hallintoneuvostossa tiukan kisan operatiivisen johdon pyrkimyksiä vastaan. Voitto tuli ja saha toimii toistaiseksi. Energia-asiat
Kun TVO oli jättänyt hakemuksen viidennen ydinvoimalan rakentamiseksi, kävi ilmi, että vastaiskuun on olemassa kaksi kilpailevaa energiavaihtoehtoa, maakaasuvaihtoehto ja uusiutuviin
energianlähteisiin perustuva. Valitsin näistä jälkimmäisen. Olin vuodenvaihteen 2001/2002 ns. joulutauon eduskunnassa töissä ja laadin oman energiaohjelmani, joka painettiin, ja joka löytyy kotisivultani. Siinä
osoitan, että sähkön lisätarve voidaan tyydyttää turvautumalla uusiutuviin energianlähteisiin. Tunnen tehneeni voitavani siinä, että ydinvoimalahanke olisi kaatunut. Ei kaatunut, tappio tuli.
Äänestystappion jälkeen olen kritisoinut voimakkaasti julkisuudessa ns. risupakettiin sisältyviä katteettomia lupauksia. Työllistämisasiat Olen ajanut vuodesta 1995 lähtien
työpankkia, todella tehokkaasti toimivaa työnvälitysjärjestelmää. Oulun kaupunki lähti hankkeeseen mukaan. Tarkoitus on ollut kokeilla asiaa EU:n ESR-hankkeena. TE-keskus kuitenkin tyrmäsi hankkeen. Nyt Oulun
kaupunki pohtii hankkeen läpivientiä omana operaationa. Sonera-asiat Sonera Oyj kuuluu hallinnollisesti liikennevaliokunnan toimialaan. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja sai näin ollen
tehtävän puolesta jälkikäteen tietoja ratkaisujen taustoista hiukan enemmän kuin mitä julkinen sana niitä välitti. Kiinnostuin näin ollen mm. selvittämään, olisiko kukaan tai mikään operatiivisen johdon (ml. yhtiön
hallitus) ulkopuolella voinut puuttua kohtalokkaisiin umts-kauppoihin. Ainoa tällainen ministeriön tekemän puuttumattomuuspäätöksen jälkeen oli hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka oli läsnä hallituksen
kokouksissa. Toin tämän julki eräässä haastattelussa. Tämä johti ko. henkilön tekemään kanteluun oikeuskanslerille, joka kuitenkin jätti kantelun tutkimatta. Laadin kuitenkin spontaanin vastineen, joka löytyy
kotisivultani. Eduskunnan oppositio päätyi omassa selvityksessään samaan havaintoon, joka oli kirjattu äänestyksessä olleeseen ponteen. Vastaava havainto löytyy myös talousvaliokunnan mietinnöstä. Arsenalin asiat
Olen kuulunut kansanedustajista koottuun Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tarkastusvaliokuntaan. Tarkastusvaliokunnan ensisijainen tehtävä on ollut tutkia menettelyjen oikeellisuuden ja
asiakkaiden kannalta kohtuullisuuden ohella valtion edun toteutumista suurissa rahavirroissa. Selvitystarvetta on todella ollut. Tarkastuksen tuloksena mm. yhtiön toimitusjohtaja "sai kenkää".
Taselainajärjestelyissä Arsenalin ja pankkien välillä jälkimmäiset yrittivät vetää valtiota "höplästä". Valppauden ja päättäväisyyden tuloksena pelastimme tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Kari
Kantalaisen kanssa valtiolle rahaa 300 milj. markkaa. Oulun Taskilan kaava-asia Vaikka otsikossa mainittu kaava-asia on paikallinen asia, tuli siitä luonteensa vuoksi valtakunnallista
mielenkiintoa omaava oikeustaistelu. Voitto kirjattiin lopulta sille puolelle, jota olin puolustamassa. Kotisivukokeiluni Lisätäkseni äänestäjien ja toiminnastani kiinnostuneiden
palvelua käynnistin kotisivukokeilun (www.pulliainen.net). Armi Riekki Ateljee-AR:sta on tehnyt kotisivuni ja aineiston niille olen tuottanut itse. Sivut on päivitetty viikoittain, käyntimääriä on seurattu ja kerran
kuukaudessa olen ilmoittanut sivusta Kalevassa. Syksyllä 2002 kävijöitä oli yli 1200 kuukaudessa, mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokeilua voi siten pitää onnistuneena. Kirjallinen toiminta
Olen ollut kolumnistina mm. seuraavissa lehdissä: Kaleva, Pohjolan Työ, Forum24, Koillissanomat, Juoksupoika ja Rajamme vartijat. Olen kirjoittanut useita kirjoja (ks. kotisivuni), joista
poliittisesti merkittävin on yhdessä maaherra Eino Siuruaisen kanssa tehty "Mitä tehdä Pohjois-Suomella?".
Valtiopäivätoimet
Tilasto valtiopäivätoimista 29.3.1999-31.12.2002 väliseltä ajalta on seuraava: 1 välikysymys 2 lakialoitetta 14 talousarvioaloitetta 15 suullista kysymystä kyselytunneilla 62 kirjallista kysymystä
786 käytettyä puheenvuoroa Isossa Salissa Huomionosoituksia Kuljetuskuution ohella olen saanut useita kalastusalan huomionosoituksia ja kesäkuussa 2002 minut vihittiin maatalous- ja
metsätieteiden kunniatohtoriksi Helsingin yliopistossa.
Erkki Pulliainen
kansanedustaja (vihr)
|