|
Kausiraportti 1995-1999
1950- ja 1960-luvuilla kansanedustajien kausiraportit olivat varsin tavallisia. Sittemmin ne ovat olleet enemmän poikkeus kuin sääntö. Itse olen saanut myönteisen palautteen tästä
tavastani. Edellisistä raporteista poiketen julkaisen raporttini jo elokuussa 1998, vaikka eduskuntakautta on vielä reilut puoli vuotta jäljellä. Täydennän raporttiani tarvittaessa.
Korostan jo tässä yhteydessä
sitä, että suhteellisen harvoin yksittäinen kansanedustaja voi pistää jonkin aikaansaannoksen kokonaan omaan piikkiinsä. Valiokunnissa ja eduskunnan Isossa Salissa tarvitaan aina enemmistö taakse. Edustaja voi
tietysti ponnekkaasti toimia - kuten olen tehnyt - halutun päämäärän hyväksi. On myös niin, että jos liian intohimoisesti korostaa omaa vaikutusvaltaansa, niin vaikuttaminen voi jatkossa vaikeutua merkittävästi.
Hallitusneuvottelut
Vihreä liitto rp oli alusta mukana hallitusneuvotteluissa. En ollut tällä kertaa neuvottelijana, enkä myöskään pitänyt neuvoteltua hallitusohjelmaa puolueen ja kansan edun kannalta
riittävän hyvänä, joten äänestin puolueen sisäisessä äänestyksessä sen hylkäämisen puolesta. Hävisin tämän äänestyksen. Olen kuitenkin vihreiden näin mentyä hallitusvastuuseen toiminut muutamaa poikkeusta
lukuunottamatta hallituksen puolesta ja hyväksi. Olen myös osallistunut useiden lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun ao työryhmien/johtoryhmien jäsenenä.
Valiokuntajäsenyydet
Olen ollut tätä
kirjoitettaessa yli 11 vuotta eduskunnan hallintovaliokunnan (aiemmin laki- ja talousvaliokunta) sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Näin olen osallistunut näiden alojen kaiken olennaisen lainsäädännön
eduskuntakäsittelyyn jo valiokuntavaiheessa. Asioiden aiempi tuntemus helpottaa luonnollisesti vaikuttamista, jos ja kun lainsäädäntöä ollaan muuttamassa ajan tarpeiden mukaiseksi.
On itsestään selvää, että
edustajalla on suurin mahdollisuus vaikuttaa juuri niihin lainsäädäntöhankkeisiin, joita koskevia mietintöjä on ollut mukana valmistelemassa. Muutoinhan pitää vaikuttaa ryhmän muiden jäsenten kautta tai tehdä itse
pykälämuutos- ja ponsiesityksiä Isossa Salissa.
Hallitusvastuusta vaikutusmahdollisuus on ylipäätään suurempi kuin oppositiosta käsin, vaikka jälkimmäinenkin onnistui parikymmentä kertaa edellisessä eduskunnassa.
Talous- ja veropolitiikka
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus sai edeltäjältään perinnöksi massatyöttömyyden ja voimakkaasti velkaantuvan kansantalouden. OECD:n arvion mukaan Suomi on pystynyt
"ennätysmäistä" vauhtia alentamaan työttömyyttä ja vuoden 1999 budjetti on enää pari miljardia alijäämäinen eli velkaantumiskehitys on saatu lähes pysäytettyä samalla kun inflaatio on pysynyt alhaisena.
Tähän myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet kansainvälisten talousnäkymien rinnalla hallituksen harjoittama aktiivinen talouspolitiikka, jossa keskeistä roolia on näytellyt tulopolitiikka ja tiukanpuoleinen
budjettipolitiikka.
Vaikka en ole ollut kaikista toteutettujen budjettileikkausten kohdentamisista samaa mieltä valmistelijoiden kanssa olen antanut eduskunnassa ja puheissani tukeni harjoitetulle talous- ja
budjettipolitiikalla.
Aluepolitiikka
Olin selvitysmies Heikki Kosken valtionosuusuudistusta valmistelevan johtoryhmän jäsen, enkä ilmaissut eriävää mielipidettä ehdotukseen uudistuksen
yleisrakenteeksi.
Maassa on ollut meneillään Lipposen hallituksen toimista riippumatta voimakas sisäinen muuttoliike, joka Oulun läänissä on suuntautunut erityisesti Oulun kaupunkiin. Valtionuusjärjestelmän tulee
olla tällaisessa tilanteessa toisaalta kuntatasoisia muutospaineita tasoittava, toisaalta muutoksen suunta huomioonottava. Nämä elementit on otettu toteutetussa mallissa kohtuullisesti huomioon.
Kun ao työryhmän
yhteisöverouudistusehdotus tuli tiedoksi, vaadin välittömästi pääkonttorin sijaintikuntaedun pienentämistä, koska se olisi johtanut kestämättömään kuntien väliseen kilpailuun pääkonttoreista. Tämä etu
poistettiinkin. Yhteisöveron kuntakohtaisuuden tulee olla aktiiviseen toimeliaisuuteen kannustava ja siitä palkitseva. Tämä toteutuu nyt kohtuullisesti.
Agenda 2000
Euroopan unionissa on työn alla
vuosia 2000-2006 koskeva alue- ja rakennepoliittinen ohjelmakausi, jona aikana EU pyrkii myös laajentumaan itää kohti. Komission erityisesti maatalouspolitiikkaa koskevat ehdotukset ovat olleet Suomelle
epäedulliset. Hallitukselle annetuilla lausunnoilla on pyritty vaikuttamaan komissioon.
Kun eduskunta asetti neuvottelutavoitteita EU-jäsenyysneuvotteluihin, yritin jo silloin tarjota luonnonmaantieteellisiä
perusteita tavoitteille, mutta ne eivät silloin kelvanneet. Nyt ne kelpasivat. Maa- ja metsätalousvaliokunta rakensi ehdotusteni pohjalta lausuntonsa, jonka eduskunta hyväksyi ja jonka mukaan Isossa Salissa
pääministeri ilmoitti hallituksenkin toimivan. Lobbasin näitä perusteita myös budjettikomissaarin kabinetille Brysselissä.
Kuinka tässä maatalous- ja aluepolitiikalle elintärkeässä asiassa lopulta käy,
ratkeaa nykynäkymin aikaisintaan maaliskuussa 1999.
EMU
Vastustin aikanaan Suomen EU-jäsenyyttä. Ennen 16.10.94 esittämäni kriittiset näkökohdat ovat lähes kaikki käyneet todeksi. Niinpä nyt todetaankin
yleisesti, että Suomen nettomaksajuus EU:lle on eräänlainen turvallisuuspoliittinen sijoitus, eikä jäsenyydellä muuhun kuin turvallisuuden lisääntymiseen pyrittykään.
Suomi on päättänyt hylätä oman valuuttansa,
Suomen markan, ja siirtyä yhtenäisvaluuttaan, euroon, vuoden 1999 alusta lukien. Kirjoitin asiasta vuonna 1995 kirjan "Markka vai ecu",jonka julkaisin omakustanteena. Mielestäni Suomen voimakkaasti
velkaantunut talous ja elinkeinorakenne eivät ole - myönteisestä kehityksestä huolimatta - siinä kunnossa, että Suomen olisi ollut viisasta menetellä näin, kun Ruotsikaan ei tässä vaiheessa liity euroon. Suomen
korkotasokin on noussut euron takia, vaikka sen piti laskea. Äänestin euroon liittymistä vastaan.
Maatalouspolitiikka
EU:n laajentumista silmällä pitäen hallitus asetti heti toimikautensa alussa
maatalouspoliittisen työryhmän, jonka jäsen olin. Vaadin heti alkajaisiksi sellaisia
Takaisin
NELJÄ VUOTTA EDUSKUNNASSA TÄTÄ ON SAATU AIKAAN
Neljä vuotta eduskunnassa ja sen oppositiossa
alkaa olla takanapäin. Oppositioasemasta huolimatta olen pyrkinyt saamaan näytettävissä olevia tuloksia aikaan. En ole tyytynyt vain runsaaseen puhumiseen (olen ollut puhujatilaston kärkijoukossa) ja kyselemiseen
(olen tehnyt suullisia ja kirjallisia kysymyksiä yhteensä enemmän kuin yksikään muu kansanedustaja tämän eduskunnan aikana), vaan olen neuvottelemalla ja muilla vaikuttamisen keinoilla pyrkinyt tuloksiin.
Seuraavassa esim. erilaisista eduskuntatyöni tuloksista:
1)Oulun yliopistoon sain ylimääräisinä 192 uutta vakinaista tointa ja kehitysaluekorkeakouluihin niitä yhteensä 360 (yleensä niitä on vain muutama
vuodessa valtion tulo- ja menoarviossa).
2)Vajaakuntoisten työllistäminen harkinnanvaraisilla työllistämisvaroilla jatkuu tämän vuoden alun jälkeenkin (sain muutoksen viime vaiheessa tämän vuoden budjettiin).
3)Ystävyyden Puisto Kuhmossa laajeni toimintani tuloksena eduskuntakäsittelyn aikana 1650 hehtaarilla (Elimyssalon luonnonsuojelualue laajeni).
4)Itä-Lapin metsävauriotutkimuksiin sain vuoden 1990 lisäbudjetteihin yhteensä lisää 2 milj.mk.
5)Iijokisoutu sai aloitteestani ja opetusministerin suosiollisella tuella v. 1990 20 000 markan määrärahan.
6)Metsästyslain muutoksen käsittelyn yhteydessä sain säilymään riistanhoitopiiri-nimityksen, jotta riistanhoidon merkitys korostuisi jo hallintoyksiköiden nimissäkin.
7)Metsien tuhohyönteis- ja sienituhoja
koskevaan lakiin sain eduskuntakäsittelyn aikana kolme olennaista parannusta, jotka suojaavat metsänomistajaa silloin, kun tuho hänen metsäänsä kohdistuu. Lisäksi hallitus velvoitettiin aloitteestani valmistelemaan
saasteiden aiheuttamien metsätuhojen korvaamista koskeva lakiesitys.
8)Poronhoitolain valmistelussa ja eduskuntakäsittelyssä hallitus ja eduskunta tukeutuivat asiantuntemukseeni. Edellinen eduskunta ei kyennyt
saamaan silloista lakiehdotusta ulos lainkaan.
9)Ympäristönsuojeluun liittyvien selontekojen ja hallituksen lakiesitysten käsittelyn yhteydessä saatoin vaikuttaa lopputuloksiin asiantuntemuksellani.
10)Jos
kuntien valtiolta saamien verotulojen täydennysrajoja olisi alennettu hallituksen esittämällä tavalla, olisivat köyhimmät eli 1-3 kantokykyluokan kunnat menettäneet v. 1991 näitä valtionapuja yhteensä n. 85 milj.
mk, Pohjois-Pohjanmaalla yksistään 20 milj.mk. Toimintani eduskunnassa johti lopulta siihen, ettei hallitus aikeissaan onnistunut ja kunnat saavat rahansa.
11)Samoin määrävähemmistövaltaa käyttäen Pohjois-Suomen
metsäteollisuudella säilyi kuljetuskustannuseroja tasoittava tuki.
12)Olin v. 1990 alussa hallitukselle esitetyn metsävälikysymyksen ideoija, tekstin kirjoittaja ja ensimmäinen allekirjoittaja. Jopa hallitus piti
vastauksessaan metsävälikysymystä aiheellisena ja oikein ajoitettuna. Hallitus ei siihen kuten ei muihinkaan sille esitettyihin välikysymyksiin kaatunut.
13)Yhdessä muiden vihreiden kansanedustajien kanssa olen
ollut monen eduskunnassa käydyn ympäristösuojelukeskustelun virittäjä ja ylläpitäjä. Näin on ainakin vaikutettu asenteisiin.
******
Olen toiminut aktiivisesti Suomussalmen vienalaiskylien läheisyydessä
sijaitsevan Murhijärven alueen pelastamiseksi hakkuilta. Niinikään olen ollut vaikuttamassa siihen, että lakia Vuolijoen-Vieremän kuntien alueella sijaitsevan metsäerämaan (Talaskangas ym) suojelemiseksi
valmistellaan. Oulun läänin luoteisnurkan Litokairan suojeluasiaa olen pitänyt esillä. Olen neuvotellut ympäristöministeriöstä rahaa Hailuodon Kirkkosalmen kunnostamiseksi lintuvetenä.
Ylipäätään olen toiminut
sellaisten hankkeiden hyväksi, jotka tukevat kestävää kehitystä ja taloutta erityisesti Pohjois-Suomessa. En ole lämminnyt turhille ja/tai luontoa tuhoaville hankkeille, kuten Pohjan sellun rakentamiselle Oulujärven
rannalle, Oulujärven ylitystielle, Sotkamon Vaarankylän kautta kulkevaksi suunnitellulle tieoikaisulle, Iijoen keski- ja yläjuoksun valjastamiselle ja Kollajan altaan rakentamiselle (ministeriö ajaa näitä hankkeita
edelleen), Hailuodon sillalle, Taivalkosken Pyhitysvaaran rakentamiselle ja rajantakaisen Nuorusen tunturin rakentamiselle suomalaisvaroilla matkailukeskukseksi ja laskettelupaikaksi.
Näkemykseni mukaan kestävä
talous voi toteutua vain sosiaalisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Siksi olen sosiaali- ja perheturvaan liittyvissä asioissa ollut turvaa edistävien hankkeiden takana. Olen kulloinkin ehdottanut myös, mistä
varat lisärahoitukseen otetaan. Olen ollut rintamalisien reippaan korottamisen kannalla.
Koulutuspolitiikassa olen ollut rakenteellisesti selkeiden ratkaisujen ja pedagogiikan kehittämiseen tähtäävien aloitteiden
kannalla. Olennaista on sisältöjen järkevä kehittäminen, ei nimillä (kuten ”ammattikorkeakoulu”) keikarointi.
Veropoliittisissa äänestyksissä olen asettunut tukemaan valtionverotuksessa verotettavan tulon
alarajan nostamista 63 000 markkaan ja pienyrittäjien verotuksen keventämistä. Samalla olen kannattanut ympäristömaksujen asettamista sellaisille tuotteille, jotka aiheuttavat ongelmia ja haittaa elinympäristöllemme
ja luonnolle. Näin voitaisiin ohjata kulutusta ympäristöä säästävään suuntaan, kun kuluttajat erityisesti harkitsisivat pidättäytymistä ympäristölle vahingollisten tuotteiden ostosta. Veropoliittisilla ratkaisuilla
voidaan suosia myös kotimaisten energialähteiden (esim. hake) käyttöä.
Olen ottanut talous- ja rahapolitiikkaan kantaa kaikissa sopivissa yhteyksissä niin eduskunnan Ison Salin keskusteluissa kuin
viikonvaihdepuheissakin. Varoitin hyvissä ajoin korkeiden korkojen politiikan tuhoisista vaikutuksista niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. Valitettavasti minua ei uskottu. Valitan, että monet kotitaloudet ja
yritykset ovat nyt todellisissa vaikeuksissa.
Olen jyrkästi vastustanut Suomen liittämistä nykyisenlaiseen Euroopan Yhteisöihin, EY:hyn. Jos Suomi liittyisi EY:hyn, menettäisi se keskeisen osan päätösvaltaansa ja
joutuisi mm. rahoittamaan eteläisimmän Euroopan kehityshankkeita, mutta saisi vastineeksi vain hitusen markkinoita. Sen sijaan Suomen tulee ajaa Itämeren neuvoston perustamista ja yhteistyöelimeksi ja kehittää
ETYK:iä.
Kirjoitin yhdessä Eero Paloheimon kanssa eduskuntatyöstä kirjan ”Rakennemuutos elinympäristömme rakennemuutoshallitus puuhassa” (1987).
Kiitän kaikkia niitä, jotka ovat eri tavoin auttaneet
ja tukeneet minua eduskuntatyössäni kuluneen neljän vuoden aikana. Ilman tukea ei tässä hommassa menestytä.
Altistun valinnalle myös seuraavaan eduskuntaa. Jos minut valitaan, pyrin senkin ahkerimmaksi
edustajaksi.
Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.)
Takaisin
|
|
