|
Kirjoitus Koti-Kajaani -lehdessä 1.7.2006
TALVIVAARA-HANKE – SUUREN LUOKAN ENNAKKOTAPAUS
Pääministeri Matti Vanhasen johtama toimikunta sai reilu kuukausi sitten valmiiksi valtakunnan kestävän
kehityksen ohjelman. Luin sen viimeistelyä vaille valmiina versiona kevättalvella. Yleishavaintoni on, että suurin piirtein kaikki ohjelmaan kirjattu lähtee uusiutuvuuden ja kierrätettävyyden lähtökohdista.
Ajattelin, että hyvä, että edes paperilla perimmäisiä asioita pystytään tällä tavoin arvioimaan ja käsittelemään.
Juhannuksen alla tuli sovittua käynti Kajaaniin yhtenä
keskustelunaiheena kaivoshankeasiat (toisena Talgo). Niitähän on virinnyt Kainuun ja Lapin ohella jopa Uudellamaalla. Varsin värikkäiden vaiheiden jälkeen tarjoutui mahdollisuus tutustua koetoimintaan Talvivaaran
alueella. Esittelyä ei sovi moittia. Se oli asiallista.
Ennakkoon luetut sadat sivut kaivohankeasiaa saivat paikan päällä ilmiasun. Alueesta tehty YVA-selvitys oli luettuna tuntunut
heppoiselta, paikan päällä vaikutelma vahvistui oikeaksi. Kysymyksessähän on luonnon kajoamisena massiivisin koskaan Suomessa toteutettu hanke, jos se joskus realisoituu.
Kuusikymmentäkolme (63) neliökilometriä Suomen pinta-alasta on tarkoitus ottaa kertakäyttöalueeksi. Kahdenkymmenenviiden (25) vuoden kuluttua korkeuskäyrien lukumäärä olisi alueella räjähdysmäisesti lisääntynyt,
olisi 300 metriä syviä kaivantoja ja korkeita, laajoja kaivosjätevuoria.
Kainuulainen vaaramaisema olisi saanut uuden muodon. Ero nykyiseen, jääkauden aikaansaamaan muotoon olisi merkittävä. Maatalouden ja
metsätalouden harjoittaminen olisivat alueella historiaa, samoin alueen käyttö virkistysalueena, ollaanhan Kajaanin kaupungin reunavyöhykkeessä.
Se, mikä nyt kattaa tämän
alueen, olisi siis häipynyt korvautuakseen vuosikymmenien ja -satojen jälkeen toki jollain kasvillisuudella. Entisöintilupaukset ovat osoittautuneet näissä asioissa käytännössä runoudeksi. Yhtä dramaattista olisi
muutos vesitaloudessa. Pohjavesitasot luonnollisesti muuttuisivat ja vedenvirtaus Jormasjärveen vähentyisi mm. Tuhkajoen (ajoittaisen) kuivumisen vuoksi. Pelkästään turvallisuussyistä kaivospiiri tulisi aidata
keskitysleirin aitaa vastaavalla esteellä.
Jos kaivoshanke toteutuu, menettäjiä ovat paitsi kaikki nyt rakentajien toivoman kaivospiirin alueella liikkuvat ja toimivat myös
lukuisat sen rajojen läheisyydessä mutta ulkopuolella asuvat ja toimivat. Mm. kaivospiirin laajennus- ja ympäristölupahakemukset ovat nyt valitusvaiheessa. Nyt jokaisen kaivospiiriksi kaavaillulla alueella ja sen
ulkopuolisella vaikutusalueella olevan on syytä ratkaista suhtautumisensa tilanteeseen, johon kuuluu evakko ilman paluumuuttoa.
Talvivaaran kaivoshanke on siis periaatteellisessa ja
massiivisuusmielessä rajojen etsimisen ja asettamisen koekenttä. Kuinka pitkälle voidaan enää nykyisin maankäytön kertakäyttöisyydessä mennä? Entä jos malmeja löytyisi lähes kaikkialta, niin muutettaisiinko koko
valtakunta aikaa myöten kuunpintaa muistuttavaksi? Entä työpaikat? 1.5.2006 lukien kaivostenkin työpaikat ovat kaikkien 25 EU-valtion työntekijöiden ulottuvilla. Keitä työllistikään Olkiluodon ydinvoimalatyömaa?
Mihin Vanhasen hallituksen kestävän kehityksen ohjelmassa tämä kertakäyttöhanke sijoittuu?
Lyhyesti kerrattuna: millä aikajänteellä meidän pitäisi asioita ajatella? Tässä
kolmasosan ajalla ihmisen odotettavissa olevasta eliniästä käytännössä tuhottaisiin 63 neliökilometriä Suomea. Tuomioistuimet ovat paljon vartijoina, kansalaisten puolestaan pitää olla valppaina ja heidän tulee
puolustaa oikeina pitämiään näkökohtia.
Erkki Pulliainen
Kansanedustaja (vihr)
Takaisin
|
