|
Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa-
UUSI MAASEUTU
Maailmantilanteen viimeaikaiset suuret muutokset ovat avanneet maaseudullemme uusia mahdollisuuksia:
·fossiilisen energian hinnannousu pakottaa kehittämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä
·maankäyttö on uuden energiahuollon ydintä, nyt metsistä, pelloilta, maasta, ilmasta ja katoilta energiaa
·maatiloista energian ostajista sen myyjiä
·näin maaseutu avainasemaan energiahuollossa
·maaseutu onkin pidettävä kauttaaltaan toimintakykyisenä – tämä on ohjelma siitä.
MAASEUTUOHJELMA 2.10.2006
Tilaus tulee taajamista
Pohjoinen maa tarvitsee sekä sähköä että lämpöä. Niiden yhteistuotannossa päästään 90 prosentin hyötysuhteeseen. Jokaisessa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan
taajamassa on viisasta olla lähitulevaisuudessa paikallisia biopolttoaineita käyttävä yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos (CHP). Se tekee paikallisten ja alueellisten yritysten kanssa polttoaineiden
toimitussopimuksia.
Eduskunnan säädettävä syöttötariffilaki
Saksassa on jo pitkään ollut laki, joka velvoittaa jakeluyhtiöt ottamaan verkkoon kiinteään hintaan maatilojen ja muiden paikallisten toimijoiden
tuottaman sähkön. Tämä on suorastaan pelastanut maan sähköhuollon. Suomen eduskunnan on säädettävä vastaava laki.
Biokaasulaitos jokaiseen kylään
Suomessa valmistetaan biokaasureaktoreita ja niihin kytkettyjä
voimaloita, joissa kaasu pestään ja muutetaan kaasuturbiinien avulla lämmöksi ja sähköksi. Kukin turbiini tuottaa 65 kW sähköä ja 130 kW lämpöä. Turbiinit voidaan huoltaa yksitellen, jolloin voimalaa ei tarvitse
pysäyttää huoltoa varten. Ravinteet jäävät pohjalietteeseen, joka levitetään takaisin pelloille. Lisäravinteita ei tarvita uudessa tuotannossa. Tämä on täsmälannoitusta, josta ei huuhtoudu ravinteita rehevöittämään
vesistöjä.
Pelto- ja metsäenergia talteen
Vihantiin voitaisiin rakentaa ohraetanolitehdas, jotta karjalle saataisiin omalta alueelta valkuaisrehua ja tietysti polttoainetta myyntiin. Biodieseliä voidaan
tuottaa kasvi- ja kalarasvoista. Ruokohelpisopimuksia tehdään jo CHP-tuotantoa varten, samoin energiapuuainestoimitukset sujuvat. Kaikki pellot, myös sadat nyt viljelemättömät hehtaarit, on otettava
peltoenergiantuotantoon. On tärkeää, että karjataloudesta luopuvien tilojen pellot saadaan välittömästi energiantuotantoon. Metsähakkeen teknis-taloudellinen korjuupotentiaali on Oulun läänissä 1,1–1,4 milj. m³/v.
Peltoa on 248873 hehtaaria. Pelletöinnillä varmistetaan ruokohelven markkinointi kaikissa oloissa. Sen hehtaarisadon energiasisältö on 30 megawattituntia.
Logistiikan on toimittava
Alemmanasteinen tieverkko ja
yksityistiet ovat avainasemassa energiakasvien, jalostukseen menevän puun ja maatalouden alkutuotteiden toimittamisessa markkinoille. Molemmat ovat huoltovarojen puutteessa rapautumassa. Valtion talousarvioissa
perustienpidon ja yksityisteiden valtioavun määrärahoja joudutaan korottamaan reippaasti, kuten myös Oulun läänissä tärkeää yrityksille tarkoitettua kuljetustukea. Kutsuohjattu joukkoliikenne on toivottavasti
mahdollisimman läheistä tulevaisuutta. Uudessa ajoneuvotyypissä on puolet tavara-, puolet henkilötilaa.
Erikoiseläimet ja – kasvit – perinteisiä unohtamatta
Taivalkosken "metsäsonnit" ja Pudasjärven
teurastamo ovat vakuuttavia näyttöjä siitä, että valtavirrasta poikkeavilla ratkaisuilla luodaan kannattavaa, laadukasta alkutuotantoa ja sen jalostusta. Lähiruoka kuuluu tähän (ks. kirjani "Bioenergia ja
lähiruoka"). Erikoisesti Pohjois-Pohjanmaa on ollut luomutuotannon kotimaista valta-aluetta. Viljanviljelyn rajoittuessa Oulujoen eteläpuolelle karjatalous ja perunantuotanto tulevat säilymään alueelle
leimaa-antavina tuotantoina. Maidontuotannossa on vaalittava tuottajien jaksamista. Se ja pääomahuollon ongelmat rajoittavat tilakohtaisen eläinmäärän kasvattamista.
Porosta metsäpeuraan
Eteläisimpien
paliskuntien lukuisista ongelmista päästään, kun poronhoitoalueen raja siirretään Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven etelärajoihin. Luonto korvaa porot niitä paremmin pärjäävillä, samaa evästä syövillä
metsäpeuroilla. Marjat, sienet ja muut keräilytuotteet otetaan talteen ja kunnat perustavat yhteisiä pakastamoita.
Uudet mikroyritykset käyntiin – tuet käyttöön
Euroopan unionin uusi rahoituskausi tarjoaa
oivan mahdollisuuden tukea maaseudulla yritystä, jossa yrittäjä työllistää itsensä tai korkeintaan muutaman muun työntekijän. Kunnilla pitää olla elinkeinotoiminnan edistämistä varten toimihenkilö, jonka erityisenä
tehtävänä on markkinointikanavien etsiminen ja luominen yrityksissä ja kotitalouksissa tuotetuille tuotteille. Maatalous- ja metsäoppilaitosten tulee sisällyttää opetukseensa yrittäjyyden, kädentaitojen ja
erityisesti paikallisen energiantuotannon edellyttämät taidot ja tiedot. Laajakaista on saatava jokaiseen yritykseen ja kotitalouteen. Kauppa- ja koulupalvelut palaavat elpyneisiin kyliin. Kauppiaiden tulee saada
edelleen valtiolta tukea kylmälaitteistoihinsa. Sote-palvelut säilytetään
Elämää hyvässä elinympäristössä
Ihmisen toiminnan jälki näkyy Oulun läänin luonnossa sekä hyvässä että huonossa. Luonnon oma, aisteja
hivelevä näkymä ja kuuluma tuovat tänne ihmisiä muualtakin. Kulttuurimaisema on sekin todella vaalimisen arvoinen. Mitalin toisella puolella on rehevöityneitä, jopa umpeenkasvaneita vesistönosia, epäonnistuneita
soiden ja metsien käsittelyjä ja alentuneita pohjavedentasoja. Padot estävät eläinten liikkeitä. Jätevesihuolto ei ole aina pysynyt matkailukeskusten ja taajamien kasvun mukana. Ympäristötöihin tarvitaan nyt
uudenlaista puhtia.
Mistä rahat?
"Uutta maaseutua" varten tarvitaan tässä paikallisen energiantuotannon kehittämisen vaiheessa nimenomaan investointitukia. Valtion budjetin muuttotukea käytetään
tietenkin paluumuuttotukena. Koko yhteiskunnan suuri ongelma on veronkierto, so. harmaatalous ja talousrikollisuus. Sen poistaminen tuo valtion kirstuun miljardeja euroja lisää verotuloja rehellisten toimijoiden
verorasituksen lisääntymättä.
|
