|
LAKIALOITE
Laki rikoslain muuttamisesta
Eduskunnalle
Metsästyksen valvonta on nykyisellään lähes olematonta. Tämän lakialoitteen allekirjoittajan ehdotukset riistanhoitomaksun korottamisesta ja näin
kertyneiden lisävarojen käyttämisestä valvontahenkilökunnan palkkaukseen eivät ole saaneet toistaiseksi konkreettista vastetta. Maaseudun heikosta työtilanteesta toisaalta ja kiinnijäämisriskin alhaisuudesta
toisaalta johtuen laiton metsästys on yleistynyt ja siitä on tullut monilla alueilla, erikoisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, ammattimaista toimintaa lihanvälitysketjuineen kuluttajille saakka. Hirvieläinten kantojen
ja karhukannan runsastuminen ovat osaltaan luoneet pohjaa ammattimaiselle laittomalle metsästykselle. Laittoman lihan päämarkkina-alueella, pääkaupunkiseudulla, tilanne on niin ikään mielenkiintoinen: toisaalta
ravintoloita on harmaan talouden toimijoiden omistuksessa, jolloin laiton liha sopii muutoinkin rikolliseen toimintaan osavälineeksi, toisaalta taas eräissä ravintoloissa laittoman lihan käyttämistä ruokien
valmistukseen on harjoitettu niin kauan, ettei sitä koettane enää ao. tahoilla rikolliseksi toiminnaksi.
Salakaatojen yleistyminen ja siihen perustuvan jatkotoimeliaisuuden
ammattimaistuminen vähentävät kiinnijoutumisriskiä, koska ko. saaliseläinten runsastumisesta ja laillisten kaatojen lisääntymisestä johtuen kaupassa olevan laillisesti pyydystetyn ja tarkastetun lihan määräkin on
kohonnut. Kun vähittäiskaupassa ja ravintoloissa "liikkuu" yhä suurempia tarkastamattomia lihaeriä, tästä johtuvan riskin realisoituminen kasvaa. Jos ja kun näin tapahtuu, sillä on oleva dramaattiset
kielteiset vaikutukset hirvieläinten lihalla käytävään kauppaan. Eräillä alueilla kaatolupia joudutaan suorastaan "kauppaamaan" erämiehille, kuvattu tilanne osaltaan alentaisi niistä kiinnostuneiden
määrää. Pyrkimys vähentää hirvieläinonnettomuuksien ja hirvieläinten aiheuttamien taimikkovahinkojen määrää kokisi näin vakavia vaikeuksia. Näissä asioissa kaikki vaikuttaa nykyisin hyvin moneen muuhun asiaan.
Metsästyksen etiikkaan ja moraaliin liittyvät näkökohdat ovat luonnollisesti siinä ohella oma vakava asiansa.
Valvontahenkilökuntaa on saatava erikoisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen
lisää, mutta tämä ei riitä, sillä nykyiset rangaistussäännökset estävät osaltaan tehokkaan tutkinnan. Tehokkain keino olisi puuttua laittoman saalislihan kätkentään ja markkinointiin. Rikoslain 48 a luvussa
luonnonvararikoksena säädetty 4 §:n laittoman saaliin kätkeminen (enintään kuusi kuukautta vankeutta) ei anna mahdollisuutta esimerkiksi henkilön pidättämiseen. Kuitenkin tilanne on vakava, sillä laiton liha on
tarkastamatonta ja ns. "kylmäketjusta" lihan käsittelyssä ei aina ole takeita. Tämä on merkittävä riski kansalaisten terveydelle, eikä siis vain maaseudulla vaan siitä kaukanakin olevissa suurissa
taajamissa. Kun tähän lisätään uutena, laajenevana ilmiönä laittoman metsästyksen ja lihanvälityksen ammattimaisuus, perusteita poliisin toimintamahdollisuuksien parantamiseen on olemassa. Esitutkinnalle ja
syytteeseen asettamiselle antaisi selkeästi nykyistä paremmat lähtökohdat se, että metsästysrikoksesta säädettäisiin rikoslakiin myös törkeä tekomuoto sekä se, että laittoman saaliin kätkeminen ja erityisesti
ammattimainen lihanvälitys rinnastettaisiin rikoslain 32 luvussa säädettyihin kätkemisrikoksiin. RL 32 luvussa säädetyistä kätkemisrikoksista on säädetty useampi tekomuoto ja ankarammat rangaistukset kuin 48 a luvun
luonnonvararikosten alla säädetyssä 4 §:n laittoman saaliin kätkemisestä.
Lisäperusteita kiristää rangaistuksia metsästykseen liittyvistä rikoksista on ammattimaisuuden mukanaan tuoma pelon ilmapiiri maaseudulle.
Vielä 1970-luvulla suut saatiin salakaadoista kylissä suppuun jakamalla hirvipaisteja joka tupaan, nyt todistajien koiria myrkytetään, kaivoihin kaadetaan öljyä, autoja vahingoitetaan, niiden renkaita puhkotaan
piikkimattojen avulla, soitetaan nimettömiä uhkaussoittoja, jne.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että rikoslain 48 a lukuun, jossa säädetään luonnonvararikoksista, lisätään metsästysrikokselle törkeä
tekomuoto. Metsästysrikos voitaisiin katsoa törkeäksi, jos rikos aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa tai vahingon vaaraa ottaen huomioon aiheutetun tai uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, vakavuus tai muut seikat,
tehdään saadusta viranomaisen määräyksestä tai kiellosta huolimatta taikka on tehty tavoitellen erityisen suurta hyötyä. Lisäedellytyksenä on, että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeässä
metsästysrikoksessa olisi sama rangaistusasteikko kuin törkeässä ympäristön turmelemisessa (RL 48 luku 2 §). Rikoksentekijä olisi tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Lisäksi ehdotan, että laittoman saaliin kätkemisrikokseen sovelletaan rikoslain 32 luvun säädöksiä kätkemisrikoksista. Rikoslain 32 luvussa on säädetty useammasta kätkemisrikoksen tekomuodosta ja
rangaistusasteikot ovat ankarampia kuin 48 a luvun 4 §:n mukaisessa laittoman saaliin kätkemisrikoksessa. Kun laittoman saaliin kätkemisrikokseen sovelletaan 32 luvun pykäliä, olisi laittoman saaliin kätkeminen
mahdollista tuomita tarvittaessa myös törkeänä tai ammattimaisena rikoksena tai kätkemisrikkomuksena. Kätkemisrikoksesta tuomitaan 32 luvun 1 §:n mukaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi
kuukaudeksi, törkeästä tekomuodosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi, ammattimaisesta tekomuodosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi ja
rikkomuksesta sakkoon. Luvun 1 §:ään ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan kätkemisrikoksesta tuomitaan myös laittoman saaliin kätkemiseen syyllistyvä.
Edellä
esitetystä johtuen ehdotetaan lisäksi, että 48 a luvun 4 § laittoman saaliin kätkemisrikoksesta kumotaan ja syyteoikeutta koskevasta 5 §:n 1 momentista poistetaan viittaus laittoman saaliin kätkemiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 48 a luvun 4 §, sellaisena kuin se on laissa 515/2002,
muutetaan 48 a luvun 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 515/2002, sekä
lisätään 32 luvun
1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 48 a lukuun uusi 1 a §, sellaisena kuin 32 luvun 1 § on laissa 769/1990 ja 48 a luku laissa 515/2002, seuraavasti:
32 luku. Kätkemisrikoksista
1 §
Kätkemisrikos
Kätkemisrikoksesta tuomitaan myös se, joka kätkee, hankkii, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella tai kalastusrikoksella saatua saalista,
vaikka tietää, että se on tällä tavalla saatu,
48 a luku. Luonnonvararikoksista
1 a §
Törkeä metsästysrikos
Jos metsästysrikos
1) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa tai vahingon vaaraa ottaen
huomioon aiheutetun tai uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, vakavuus tai muut seikat,
2) tehdään 1 §:ssä tarkoitetun menettelyn johdosta saadusta viranomaisen määräyksestä tai kiellosta huolimatta taikka
3) on tehty tavoitellen erityisen suurta hyötyä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
kuudeksi vuodeksi.
4 §
poist.
5 §
Syyteoikeus
Jos kalastusrikoksella tai metsästysrikoksella on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei
asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.
Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2004
Erkki Pulliainen /vihr
|
|
