KUNNAT SIJOITTAMAAN KUNTALAISTEN KUNTOON
138 691 pitkäaikaistyötöntä, 82 580 työtä vailla olevaa alle 25-vuotiasta nuorta. He kaikki ovat kuntalaisia. 1400 itsemurhaa vuodessa. He kaikki olivat kuntien asukkaita.
Suomella on Euroopan etevin kunnallisdemokratia, joka perustuu kuntien laajaan itsehallintoon. Jokaisen kunnan jokaisella luottamushenkilöllä on viime kädessä vastuu oman kunnan asukkaiden hyvinvoinnin peruspalveluedellytyksistä.
Budjettiriihen alla käyty puoluejohtajien välinen julkinen keskustelu kuntien veroäyrien hintojen yleisestä alentamisesta osoitti näyttävästi, ettei sillä tasolla tiedetä missä mennään.
Suomi niittää nyt karuimmillaan 1980-luvun jälkipuoliskon kasinopelikauden satoa. Kymmenet tuhannet konkurssin tehneet yrittäjät ja sadat tuhannet heidän työntekijänsä ovat nyt vailla ansiotyötä.
Vaikka työttömyys on toisin kuin Ahon hallituskaudella lieventynyt, yhä useamman kuntalaisen tuntuma työn ja levon väliseen rytmiin loitontuu samalla kun syrjäytymisen tunne päivittäin syvenee.
Tästä on ainakin kolme merkittävää seuraamusta. Pitkäaikaistyöttömyydestä koituvat ongelmat kärjistyvät sairastuvuuden lisääntymisenä. Todennäköisyys työllistyä vapailla työmarkkinoilla alenee. Kuntien toimeentuloturvan menot kasvavat.
Kunnat ovat joutuneet jo näistä syistä ennenkokemattomaan tilanteeseen. Tilannetta osaltaan monimutkaistaa samanaikainen valtakunnan sisäinen muuttoliike; kansalaiset hakeutuvat joukoittain paikkakunnille, joita pidetään osaamiskeskuksina. Näin näiden seutujen velvoitteet ja menestymisvaatimukset entisestään vain kasvavat.
Samalla kun kunnat yrittävät olla mukana kehittämässä elinkeinotoimintaansa uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi, ne joutuvat aivan uudella tavalla huoltamaan pitkäaikaistyöttömyyden kurimukseen joutuneita kuntalaisiaan.
Arkipäivän yhtälö on kunnan talousjohtajalle raju. Keskussairaalavuorokausi maksaa yhteiskunnalle pyöreissä luvuin tonnin, viikko seitsemän tonnia eli saman verran kuin on monen kunnan työntekijän bruttokuukausipalkka. Siihen tulevat lisäksi mukaan palkan sivukustannukset, mutta siitä maksetaan myös kunnallisveroa.
Kunnan talouspäättäjä joutuu valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä: odottaako laskua sairaalasta vai ryhtyykö mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisemään sairaalaan joutumista. Jälkimmäiseen sisältyy olennaisena osana kuntalaisten työkunnon aktiivinen hoito.
Perinteinen aktiivinen toimenpide on palkata työttömiä kunnan palvelutehtäviin, joita tekevät myös vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa olevat työntekijät. Esimerkiksi hoiva-alalla tämä on varteenotettava vaihtoehto, sillä sillä monet vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvat ovat työmääränsä kohtuuttomuuden vuoksi ylirasitettuja - jota ovat osaltaan lisäämässä myös pitkäaikaistyöttömät.
Hoiva-ala ei kuitenkaan sovi kaikille työkuntoa kohentavaksi toimeliaisuudeksi. Tarvitaan muuta ja uutta. Se on kunnallinen työpaja-järjestelmä, jossa on työpisteitä kierrätyksestä ja uuskäyttötoiminnasta vaikkapa vaatteiden korjaukseen ja kudontaan. Työpajasta voi tilata myös kuuluisaa lyhytaikaista piika- tai renkiapua, kun ei ole tarvetta palkata kokoaikaista kotitalousapua.
Yksityinen lohko ei näytä järjestävän työpajatoimintaa, vaikka siitä saa myös toimintatuloja. Se on kunnan järjestettävä. Kunnan kannattaa ja sen tulee järjestää asiat niin, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei tavallaan ole, s.o. työttömyysjakson saavutettua tietyn pituuden kunta ohjaa henkilön joko työpajaan tai muuhun (kunnan) tehtävään.
Koko yhteiskunnan etu toteutui, kun Kuntaliitto ei sitoutunut budjettiriihen aikana kunnallisen veroäyrin hinnan kollektiiviseen alentamiseen. Odotushan kohdistui erityisesti niihin kaupunkeihin, joihin valtakunnan sisäinen muuttoliike nyt ohjautuu ja joista monista pitkäaikaistyöttömyydestä on muodustumassa kasvava ongelma.
Nyt niin muuton vastaanottokunnat kuin muutkin voivat kuntakohtaisesti optimoida pitkäaikaistyöttömien "työhuollon" eli sijoittaa näin veroina kerättyjä varoja, jotta huomispäivän menoista ei muodostuisi kohtuuton inhimillinen ja taloudellinen taakka.
Tulevissa kunnallisvaaleissa valittavilta valtuutetuilta edellytetään aivan uudenlaista todellisuuden tajua ja kaukokatseisuutta.
ERKKI PULLIAINEN
Takaisin

Sähköposti eduskuntaan