|
Vastaus hallitukselle Harmaa talous -välikysymyskeskustelussa
ARVOISA PUHEMIES!
Opposition luovuttamaton tehtävä on yrittää kaataa hallitus, kun pätevä aihe
ilmaantuu. Aiheet ovat
parlamentarismimme historiassa olleet moninaiset, mutta koskaan aiemmin välikysymyksen aiheena ei kuitenkaan liene ollut se, että rahaei hallitukselle kelpaa. Kysymys ei ole nimittäin nyt verolakien sisällöstä ja
sitä kautta lisäverojen kannosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että osa
veronmaksuvelvollisista saa jättää verot ja maksut maksamatta tarvitsematta
pelätä juuri mitään jälkiseuraamuksia. Tämä on ilmiönä olennainen osa harmaata
taloutta. Istuvan hallituksen spontaani kiinnostus ryhtyä harmaan talouden
torjuntaan on ollut jatkuvasti näennäistä luokkaa.
Asetelma on ollut siinä määrin uskomaton, että kansanedustaja on joutunut
hämmennyksen vallassa turvautumaan poikkeukselliseen prosessiin saadakseen
vastalauseensa hallituksen valitsemalle toimintalinjalle kuulluksi. Hallitus
toki pyysi ja sai kesäkuussa palkkaamiltaan virkamiehiltä harmaasta taloudesta
selvityksen. Sen mukaan valtiolta jää vero- ja maksutuloja saamatta vähintään
2,5 miljardia euroa vuodessa. Tällä rahalla olisi paljon käyttöä niin valtion
menotalouden katteena kuin sen velkojen lyhentämisessäkin. Jo pelkästään näistä
syistä seitsemän tilannetta kartoittavan kirjallisen kysymyksen setin
laatiminen viime kesänä oli enemmän kuin paikallaan. Vastaukset tulivat ja
osoittivat, ettei hallitus todellakaan näytä olevan kiinnostunut näistä
veromiljardeista, jotka ovat euroja. Kun vastaukset vaikuttivat
auringonpistoksen vaivaamana tehdyiltä, oli pakko kysyä uudestaan: "Eikö
hallitus todellakaan aio ryhtyä mihinkään rakentavahenkisiin toimenpiteisiin
harmaan talouden kuriin saamiseksi?" Kysymyksiä lähti tuolloin kuusi
kappaletta.
Vastaukset paljastivat, että aurinko oli tehnyt lopullisesti tehtävänsä. Kuuma
oli tuonut vastauksiin vain ärtymyksen lisämausteen mukaan, niiden sisältö sen
sijaan oli lähes muuttumaton. Kolmas kirjallisten kysymysten setti ei olisi
vastauksia miksikään muuttanut, joten oli valittava astetta järeämpi ase,
välikysymys.
Perustetta välikysymykselle antoi sekin, että niin hallituksen ministerit kuin
hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat tuskailleet rahanpuutteen kanssa
koko syksyn, viimeksi Husín, perhepolitiikan, taiteen ja liikunnan tarpeiden
kurimuksessa, eivätkä eläkeläisetkään ymmärrettävistä syistä ole jättäneet
edustajia hetkeksikään rauhaan. Tällaisen rahamäärän luulisi siis todella
kiinnostavan muutoin jälleenjakelujuhlasta kiinnostuneita ministereitä, mutta
ei. Hallituksen välikysymykseen juuri antama vastaus kuuluu samaan kategoriaan
kuin kirjallisiin kysymyksiin annetut vastauksetkin. Näin siitäkin huolimatta,
että hallituksen oma eduskunnassa käsittelyssä oleva budjettiesitys turvautuu
osittain velan lisäottoon ja hallituspuolueiden kansanedustajilla on siihenkin
suuria menojen lisäyspaineita, jotka toteutuneina lisäisivät budjetin
alijäämää.
Oman lisänsä opposition tarmokkuuteen tässä asiassa tuo se, että se tietää
hallituksen varsin hyvin tietävän sen, että järjestäytynyt talousrikollisuus on
ulottanut lonkeronsa myös harmaan talouden toimintakenttään. Pidättäytymällä
aktiivisesta harmaan talouden vastaisesta toiminnasta hallitus asettuu
välillisesti antamaan sivustatukea rikolliselle toiminnalle. Hallitus näyttää
hyväksyvän myös 15 talousrikossyyttäjän vakanssin lakkauttamisen. Olisi syytä
ottaa vihdoinkin vakavasti huomioon se, että nykyisellään talousrikollisuus on
jo huomattavalta osalta älykkäiden monialaosaajien johtamaa toimintaa. Mitään
etumatkalisää heidän muodostamalleen verkostolle ei pidä antaa, kaikkein
vähiten tasavallan hallituksen toimesta.
Välikysymyksen perusteluissa kiinnitimme huomiota muutaman esimerkin avulla
harmaan talouden tyypilliseen temmellyskenttään. Yksi toiminta-alueista on
rakennustoiminta. Pakollinen sähköinen kulkulupajärjestelmä toisi merkittävän
käytännön keinon työmaille. Kun vapaaehtoinen järjestelmä toimii eräillä
työmailla, niin miksi ei sitten pakollinen kaikilla. Hallituksen
uppiniskaisuuden vuoksi asiaa hoidetaan nyt järjestykseen istumalakoilla.
Hallitus käyttää ilmiselvästi vääriä neuvonantajia tässä asiassa. Hallituksen,
jossa on edustettuna kaksi työväenpuoluetta, luulisi kuuntelevan herkimmin
Rakennustyöläisten Liittoa tässä asiassa, vaan näin ei ole. Valitettavasti.
Käännetty arvonlisäverojärjestelmä toisi merkittävän parannuksen
rakennustoiminnan oikeudenmukaiseen verotukseen. Hollannissa ja Belgiassa
järjestelmä on käytössä ja komissio on ilmoittanut Itävallalle, että
"toimenpide näyttää olevan oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin".
Käytännössä toimivia käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteutusvaihtoehtoja
on useita. Olennaista siis on, että EU sallii niiden käytön.
Arvonlisäverotus on nykyisellään ongelma monissa pienyrityksissäkin. Nykyisin
yritys joutuu maksamaan arvonlisäveroa, jos sen liikevaihto ylittää 8500 euroa.
Veron joutuu maksamaan heti koko myynnistä, kun raja ylittyy. Tämä on johtanut
taktikointiin ja veronkiertoon. Parturi- ja kampaamopalveluista neljännes,
ravitsemis- ja majoituspalveluista viidennes ja päivittäistavarakaupasta
kymmenes on erään tuoreen selvityksen mukaan ajautunut tästä syystä ainakin
ajoittain harmaan talouden alueelle. Osa liiketoimista on pilkottu rajan
ylittymisen estämiseksi. Nämä ongelmat voitaisiin poistaa matkimalla tässäkin
Hollannin mallia. Siinä liikkeen- ja ammatinharjoittajalle myönnetään
vähitellen poistuva vähennys, jos arvonlisäverotilitys jää tietyn rajan alle.
Liukuva vähennys yhdistettynä liikevaihtoverorajan korotukseen voisi olla
harmaata taloutta Suomessakin häivyttävä ratkaisu. Tähän sopii
toimintaohjeeksi: Jos et keksi itse parempaa, kopioi toisten valmiiksi
kokeilemia malleja. Äärimmäisen tärkeää on se, että yrittäjät ovat
yhdenvertaisessa kilpailuasemassa. Harmaan talouden harjoittajat pudottavat
jokaisella toimintakentällä rehelliset toimijat ennen pitkää pois pelistä.
Kuvatut esimerkkitapaukset paljastavat harmaan talouden syvimmän olemuksen.
Asioita ei saada kohdalleen yksin poliisien ja rikostutkijoiden määrää
lisäämällä, vaan lainsäädäntöä kehittämällä muuttuneet olosuhteet ja kasvava
rikollisuus huomioon ottavaksi. Jos yrittäjä tai sellaisia edustava järjestö
vastustaa valvonnan lisäämistä, myöntää se samalla hyötyvänsä harmaasta
taloudesta. Kilpailun markkinoista häviämistä pelkäävällä rehellisellä
yrittäjällä ei ole mitään rationaalista perustetta vastustaa säädösten
kiristämistä.
Keskustelussa harmaan talouden torjunnasta hallitus tuo mieluusti esiin uuden
kirjanpitokäytännön, IAS`n, silloinkin, kun se ei liity käsiteltävään asiaan.
Pörssiyhtiöiden tulee julkistaa IAS -standardien mukainen tilinpäätös vuodesta
2005 lähtien. Olennaista on, että pörssiyhtiöiden jälkeen standardeja ollaan
ulottamassa myös listaamattomiin yrityksiin. Tekemiini kirjallisiin kysymyksiin
annetuissa vastauksissa kirjanpitokäytännön kehittämisajatukset eivät ole tällä
aaltopituudella. Noistakin vastauksista, joita hallitus ei nyt antamassaan
vastauksessa muuttanut, voi ilkeämielisesti aistia henkivän välinpitämättömän
suhtautumisen harmaan talouden torjuntaan.
Ammottavin veromenetysaukko löytyy kansainvälisestä sijoitustoiminnasta.
Arvopapereiden myyntivoittojen verotus perustuu välittäjien verottajalle
toimittamiin vuosi-ilmoituksiin. Tutkimuksen mukaan Helsingin Pörssissä
toimivien välittäjien vuodelta 2000 verohallinnolle toimittamista
vuosi-ilmoituksista puuttui arvopaperikauppoja ainakin 98 miljardin euron
arvosta. Ongelmallisimpia olivat ja ovat tänä päivänä ulkomaalaiset
sijoituspalveluyhtiöt, joilla on kolmannes Suomen pörssikauppojen
markkinaosuudesta. Näidenkin välittäjien pitäisi tehdä vuosi-ilmoitukset, mutta
vain yksi tekee sellaisen. Ja hallitus istuu tumput suorina.
Italian valtio on kokenut tunnetusti todella suuret verotulojen menetykset sekä
harmaan talouden että rikollisen mustan talouden rehottamisen vuoksi.
Saadakseen budjettinsa tasapainotetuksi Berlusconin hallitus on joutunut
ottamaan käyttöön veroarmahdukset. Ne kohdennetaan yritysten laittomasti maasta
poisvietyjen pääomien kotiuttamiseen. Kahden prosentin sakkomaksu maassa, jossa
on vain kaksi veroastetta 23 ja 33 %, palautti Italiaan 50 mrd euroa pääomia.
Äskettäin sakkomaksu korotettiin neljään prosenttiin. Malleja siis löytyy
tällaisiin äärimmäisiinkin hätätilanteisiin.
Olen käynyt läpi vain muutamia harmaan talouden toiminta-alueita ja niitä
keinoja, joita ilmiön torjunnassa voidaan niin haluttaessa käyttää. Luetteloa
voisi jatkaa pitkään. Eilen täällä Isossa Salissa käytiin vuoropuhelua niin
sanotun saattohoidon kriminalisoinnin tarpeesta.
Arvoisa puhemies! Kuullun hallituksen vastauksen ja muitten näyttöjen jälkeen
ei voi muuta kuin ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan perusteltuun
päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon: "Eduskunta toteaa, että hallitus ei
ole ryhtynyt riittäviin, nopeisiin ja uskottaviin toimenpiteisiin harmaan
talouden torjumiseksi, ja siirtyy päiväjärjestykseen."
|
|
