Kaleva, kolumni, 19.5.2000
IDÄNKAUPPAMINISTERI - NYT! 
   
Monella pohjoissuomalaisella yrittäjällä on karvaassa muistissa 1990-luvun idänkaupan kokemukset. Ensin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kauppa itään kuihtui ja oli omiaan syventämään kasinopelikauden muutoin tuottamaa lamaa. Sitten Venäjän taivaanrannalle nousi toivonsäteitä, joiden innoittamana lähdettiin ottamaan osaa alueen "uudesta taloudellisesta noususta". Viimeistään ruplan arvon romahdus muutama vuosi sitten lopetti monen suomalaisen yrityksen uskon. Oli jälleen aika vetäytyä naapurin markkinoilta.
Historia ei siis kovin hyvin inspiroi suuntaamaan yrittäjän katseita itään. Kaikki voi kuitenkin muuttua, luonnonvaroiltaan rikkaassa Venäjässä täytyy muuttua. Viime aikoina itäisessä ystävämaassa on tapahtunut paljon, joka antaa perusteita taloudellisen toimeliaisuuden uudelleen arviointiin. On tapahtunut muutakin kuin Jeltsinin korvautuminen Putinilla federaation johdossa.
Venäjä selvisi läpi halvan energian 1990-luvun Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF'n, ja Maailmanpankin luototuksella. Sitten vuoden 1992 IMF on antanut Venäjälle 22 miljardin dollarin edestä lainoja, joista Venäjä on maksanut takaisin vain 6,8 miljardia dollaria. Lisäksi Venäjällä on muilta läntisiltä rahoittajilta otettuja lainoja 43 miljardin dollarin edestä. Nyt kuitenkin Venäjä on ryhtynyt maksamaan ulkomaanvelkojaan pois. Tänä vuonna tavoitteena on 10,2 miljardin dollarin edestä lainojen lyhennyksiä. Kuinka tämä on mahdollista?
Taustalla on ainakin kolme merkittävää tekijää. Ensinnäkin raakaöljyn hinta kolminkertaistui viime vuoden aikana, mikä jo sellaisenaan lisäsi Venäjän maksukykyä. Vaikka kolmas osa spot-hinnasta on Opecin vientipäätöksistä johtuen haihtunut, on hinta edelleen tätä kirjoitettaessa lähes 60 % 12 kuukauden takaista korkeammalla tasolla. Toiseksi Venäjä on lisännyt budjettikuriaan. Kolmanneksi maa hallitusvallan käyttö on - hyvässä ja pahassa - tehostunut johtajavaihdoksen myötä. Kuvattu on näkynyt ja tuntunut talouden tunnusluvuissa. Vuonna 1999 inflaatio eteni Venäjällä 36,5 prosentin vauhdilla, kun tänä vuonna inflaation lasketaan jäävän 7,4 prosenttiin. Maaliskuussa inflaatio oli enää 0,6 prosenttia, kun se vielä tammikuussa eteni 2,3 prosenttia.
Hyvä, että Venäjälläkin inflaatio ollaan saamassa kuriin. Kansan köyhimmät osat ovat siitä eniten kärsineet. Venäjä on muutoinkin ajautunut pakkotilanteeseen. Kautta koko 1990-luvun federaation talous oli lähinnä vaihdantakauppaa ja raaka-aineiden myyntiä. Neuvostoliiton aikana rakennetut koneet, laitteet ja tuotantolaitokset alkavat olla loppuunkulutettuja. Suuri maa on pakko rakentaa uudestaan.
Nyt on suomalaisten yritysten oikea aika hakeutua Venäjän markkinoille, ei ryntäämällä vaan harkitusti luotettavat yhteistyötahot esiin kaivaen. 1990-luvun epäonnistumiset varmasti antoivat paljon opittua viisautta siinä, kuinka selustat on varmistettava. Yhteistyötahojen sopimuskumppaniksi kelpaavuus on varmennettava. Tämä on kummankin valtion edun mukaista.
Suomella on jo monta ministeriä ulkoministeriössään. Niitä ei ole kuitenkaan niin paljon, etteikö sekaan vielä yksi mahtuisi. Vaikka meillä on ulkomaankauppaministeri, nyt tarvitaan hänen rinnalleen idänkaupanministeri, joka keskittyy vain tähän yhteen ainoaan asiaan. Vaikka meillä on vankka parlamentaarinen enemmistöhallitus, idänkaupanministeriksi sopisi Venäjän kaupan ekspertti, joka puhuu venäjää. Tehtävään suostuneen kanssa voitaisiin sopia, että hän on "matkoilla", kun valtioneuvostossa käsitellään polttavia sisäpolitiikan ristiriita-asioita. Näin vältettäisiin kovin tärkeäksi koettu voimasuhde -ongelma.
Pohjois-Suomella on tuotantopoliittisen historiansa pitkään aikaan tärkein kausi menossa. Vuoteen 2006 mennessä on omilla kyvyillä ja rahoilla sekä EU:n ja kansallisilla varoilla rakennettava se tuotantokoneisto, jolla pitäisi selvitä tuettomissa tai hyvin vähän tuetuissa oloissa. Venäjän markkinat ovat houkuttelevan lähellä. Sieltä voisi saada lisäpotkua uuden tuotannon markkinoille juuri nyt, kun Venäjän talouden täytyy lähteä nousuun. Tätäkään saumaa ei voi jättää hyödyntämättä, vaikka entiset kurjat kokemukset saattavat montaa mieltä vielä puistattaakin.

Sähköposti eduskuntaan