|
Tiedote
10.9.2007 klo 18.00
Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen Oulussa:
POHJOIS-SUOMEN KUNTIINKIN VAMMAISASIAMIEHEN VIRKA
– Toimijan olemassaolo vähentäisi oikeudenloukkauksia
Kansanedustuja Erkki Pulliaisen mielestä vammaiset henkilöt joutuvat yhä useammin turvautumaan tuomioistuimiin oikeuksiaan perätessään. Valvonta työllistää henkilöiden itsensä ohella järjestöjä valitusten,
kanteluiden ja edunvalvontaan liittyvien tehtävien muodossa.
– Kysymys on rakenteellisesta epätasa-arvosta, toisen heikon aseman hyväksikäytöstä sekä passiivisesta että aktiivisesta syrjinnästä, Pulliainen
sanoo.
Perusteettomien oikeudenmenetysten korvaamiseksi on luotava hyvitys- ja sanktiojärjestelmä. Olisi erittäin järkevää luoda Pohjois-Suomen kuntiinkin vammaisasiamies-instituutio, jonka tehtävänä olisi
vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen valvominen ja edistäminen.
– Jo pelkkä toimijan olemassaolo saattaisi toimia oikeudenloukkauksia vähentävänä tekijänä. Vammaisasiamiehen viran perustamista
puoltavat myös ihmisoikeussopimukset ja syrjimättömyyslainsäädäntö.
Pulliaisen mukaan, kun uusi vammaislaki ja siihen läheisesti liittyvien muiden lakien sisältö muodostavat samanaikaisesti säädetyn
kokonaisuuden, niin kunnan vammaisasiamies voisi seurata jo kunnallisen päätöksenvalmistelun yhteydessä sitä, että lakeja noudatetaan. Varhainen puuttuminen tuottaa parhaan tuloksen ja samalla virkamiehet sekä
poliitikot pysyvät paremmin kaidalla tiellä. Näin myös eduskunnan ilmaisema tahto parhaiten toteutuu käytännön tasolla.
– Elämme varsin rauhattomaksi muuttuneessa maailmassa, samalla kun maapallon fyysinen
ilmasto lämpenee, sen henkinen ilmasto kylmenee. Nyt juuri testataan inhimillisyyden olemassaoloa ja kestävyyttä, kiteytti Pulliainen puheensa lopuksi.
Erkki Pulliainen puhui tänään Oulun seurakuntien erityisdiakoniapalvelujen 40-vuotisjuhlassa.
Lisätietoja:
Erkki Pulliainen
gsm. 050 511 3142
Tiedote 6.3.2007
Aloite lohikalojen luonnonkantojen suojelemiseksi ja hyödyntämiseksi
Vaelluskalojen pelastamisella on kiire. Nykyiset populaatiot uhkaavat kadota,
ja istutuksin ylläpidettävien kantojen perimä heikkenee jatkuvasti johtuen
siitä, että luonnonvalinta ei toimikasvatuslaitoksissa samalla tavalla kuin
vapaana virtaavissa koskissa. Kunkin joen populaatio on lisäksi geneettisesti
ainutkertainen. Kun joki tyhjenee jalokalasta, juuri siihen vesistöön
sopeutuneen populaation perimä on menetetty lopullisesti.
Valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille 14.2.2007 jätetyssä lohiadressissa
vaaditaan kutuvaelluksella olevan nousulohen rannikkopyynnin aloituksen
myöhäistämistä siten, että ainakin osa luonnonvaraisista kaloista pääsisi
lisääntymään syntymäjoissaan luonnonkantojen olemassaolon turvaamiseksi. Aloite
on kannatettava, mutta se on vain osaratkaisu merilohen suojeluun. Lisäksi
muiden virtavesien ja vaelluskalakantojen laajempi suojeleminen vaatii omat
ratkaisunsa
Kalakantojen tila
Virtavesikutuiset luonnonkalakannat ovat henkitoreissaan ympäri maata, niin
rannikoilla kuin sisävesissäkin, joitakin aivan pohjoisimpia vesistöjä lukuun
ottamatta.
Meritaimen: uhassa hävitä sukupuuttoon sekä Suomenlahden että Pohjanlahden
Suomenpuoleisilta rannikoilta ja niihin laskevista joista.
Purotaimen: napapiirin eteläpuolella on vain joitakin paikallisia hyvin voivia
populaatiota, pääosin vaarantunut tai uhanalainen, monin paikoin tuhoutunut.
Järvitaimen: Kymijoen vesistössä Rautalammin reitin kanta on jokseenkin
elinvoimainen, mutta hyviä poikastiheyksiä on mitattu vain kahdesta koskesta
koko reitillä, muut kannat ovat vaarantuneita, uhanalaisia tai kadonneita.
Vuoksen vesistön kannat pääosin uhanalaisia tai kadonneita.
Järvilohi: Vuoksen vesistössä luonnonvaraisena esiintynyt kanta kuollut
sukupuuttoon, perimä on kuitenkin tallella kalanviljelylaitoksilla Olisi
mahdollista palauttaa Saimaaseen ja Pieliseen, jos vain poliittista tahtoa ja
kykyä löytyisi. Toinen Suomessa esiintyvä luonnonvarainen järvilohikanta,
Laatokan lohi,
lisääntyy Hiitolanjoessa, jonka alin Suomenpuoleinen voimala sulkee nousureitin
vain muutaman sadan metrin päässä valtakunnanrajasta. Tälläkin lyhyellä
pätkällä on tavattu lisääntymistä.
Suomen- ja Pohjanlahden vaellussiika: uhanalainen. Isokokoiseksi kasvavan
virtavesikutuisen vaellussiian kutukosket on valjastettu, tiettävästi pieniä
populaatioita elää vielä joidenkin voimalaitosten alapuolisilla virtapaikoilla.
Meriharjus, kanta erittäin uhanalainen
Toimenpiteet
Virtavesikutuisten kalojen kalastuksen pitäisi olla vain ja ainoastaan
kestävälle pohjalle perustuvaa virkistyskalastusta ja se pitäisi erottaa
ravintotaloudellisesti merkittävien kalalajien kalastuksesta sekä
lainsäädännöllisesti että hallinnollisesti. Jalokalalainsäädännön pitäisi
tähdätä luonnonkantojen varjeluun, kasvattamiseen ja kestävään hyödyntämiseen.
Nykyinen lainsäädäntö ja nykyinen hallinnollinen käytäntö kohtelevat kuitenkin
näitä uhanalaisia kaloja ensisijaisesti elintarvikkeina.
Huolimatta kantojen erittäin huonosta tilasta kalastusta säädellään edelleen
elinkeinolainsäädännön puitteissa Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
Tässä vaiheessa tulee tehdä selvä ratkaisu ja saattaa uhanalaisten
virtavesikutuisten kalojen hoito omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen.
Näiden potentiaalisena hyödyntämismuotona olisi vain virkistyskalastus, ja
sekin kantojen kulloinkin sallimissa rajoissa. Kantojen pelastaminen edellyttää
myös rauhoitus- ja kalastuksen rajoitustoimenpiteitä.
Vaelluskalojen elinolosuhteita sääntelevässä virtavesilainsäädännössä pitäisi
huomioida kaikki virtavesiluontoa uhkaavat tekijät ja tähdätä jokisysteemien
luonnonmukaistamiseen kestävät kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Toiminnallinen painopiste on elinympäristöjen ennallistamisessa ja elinoloja
heikentävien tekijöiden poistamisessa
Oma lukunsa ovat toimivien kalateiden rakentamiset jo valjastettuihin
virtavesiin. Uusia vesivoimaloita tai muita nousuesteitä ei myöskään ole syytä
rakentaa isompiin virtoihin sen enempää kuin pieniin puroihinkaan.
Suojelun hyöty
Kantojen elvyttämisellä olisi myös taloudellista merkitystä. Luonto- ja
elämysmatkailu ovat valtavassa kasvussa ympäri maailmaa. Virkistyskalastajan
pyytämän jalokalan kilohinta on noin sata kertaa korkeampi kuin
ammattikalastajan, ja valtaosa näistä euroista jää paikkakunnille, joilla kala
pyydetään.
Eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja olisi mahdollista houkutella suuriakin
matkailijajoukkoja, jos vain olisi jotain tarjottavaa. Kansainvälisessä
mittakaavassa esimerkiksi Keski-Suomen reittivesien luonnonvaraiset taimenet
ovat poikkeuksellisen kookkaita ja siten myös haluttuja saaliita - jos niitä
vain olisi. Pyyntikokoisena istutettujen kalojen takia ei näin kauaksi
matkusteta. Mikäli vaelluskalakannoista pidetään huolta, lisääntyvä
luontomatkailu piristäisi juuri niiden syrjäisten alueiden taloutta, jotka ovat
viime vuosikymmeninä taantuneet eniten.
Lisätietoja:
Erkki Pulliainen
eduskuntavaaliehdokas
Oulun vaalipiiri
puh. 050 511 3142
erkki.pulliainen@eduskunta.fi
Jukka Relander
eduskuntavaaliehdokas
Helsingin vaalipiiri
jukka@jukkarelander.net
Tiedote 29.1.2007
Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen
OULUN KAUPUNGIN VANHUSHUOLTO KUNTOON
Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliaisen mukaan Oulun kaupungin vanhustyö nilkuttaa pahemman kerran.
Oulun kaupungin vastuulla on selvittää olemassa olevien tietokantojen perusteella palvelukotipaikkatarpeet
ja jakaa Oulu palvelukotitoiminta-alueisiin. Pulliaisen mukaan sopiva palvelualuejako on Ylikiiminki, Oulujoen pohjoispuoli kaksi aluetta ja joen eteläpuoli kolme aluetta.
Kullekin alueelle lasketaan
nykyisen väestöpohjan ja väestöennusteen perusteella palvelukotitarve-ennuste seuraavaksi kolmeksi vuosikymmeneksi. Jos kaavassa ei ole suunnitelma-alueella sopivaa tonttia palvelukodille/-kodeille, kaavoitusta
muutetaan välittömästi puutteen poistamiseksi. Palvelukotien perusrakenne ja mitoitus tehdään sellaisiksi että ne niveltyvät toimivalla tavalla kaupungin omiin sairaanhoitopalveluihin. Tarvitaanhan omalääkäritkin.
Palvelukotien omistuksessa ja rakennuttamisessa harkitaan kaupunkikonserniin kuuluvia toimijoita (kuten Oulun Sivakka Oy). Lisäksi tulee selvittää mahdollisimman pian Raha-automaattiyhdistykseltä
saatavissa olevat rahoitusmahdollisuudet.
Palvelukodin valmistuttua ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen, hoitaako kaupunki omana työnään palvelukotitoiminnan vai kilpailuttaako sen yksityisillä
toimijoilla.
Pulliainen on jättänyt asiasta kunnallisaloitteen 22.1.2007.
Lisätietoja:
Erkki Pulliainen
gsm. 050 511 3142
|
