Hilkka-Liisa-äitini lähti Joroisten Ruokojärveltä synnyttämään minut Varkauden kauppalan sairaalaan juhannusaattona v. 1938. Pari päivää myöhemmin kätilö kaatoi vahingossa laappispullon sisällön mahalleni. Siitä oli seurauksena yleinen verenmyrkytys, joka iski vasemmasta lonkkakuopasta ulos tuhoten samalla lonkkaan kiinnittyneen jalan. Siksi liikkaan.
Vartuin Joroisten-Varkauden seudulla kauppiasperheessä. Isäni oli joutunut jättämään tubin takia kenkätehdassalit löytäen kenkien ja valjaiden myynnistä uuden leipäpuun. Liike sijaitsi Varkauden Taulumäellä.
Vuonna 1958 pääsin ylioppilaaksi Varkauden yhteislyseosta. Minut oli vapautettu invaliditeetin perusteella varusmiespalveluksesta, mutta jouduinkin A1:senä inttiin. Myöhemmin selvisi, että olin siellä Erkki Olavi Pulliaisen puolesta. Hänet oli satuttu synnyttämään samana päivänä samassa synnytyssairaalassa kuin minut. Kummallakin on vaalea tukka ja siniset silmät. Hän oli Kustin poika, minä Ossian Ferdinandin. Kun upseereille kirkastui oikea henkilöllisyyteni, minut vapautettiin rauhanaikaisesta palveluksesta uudestaan. Tarjottiinpa jopa korvausta vapauden riistosta, kivusta ja särystä. En laskuttanut, sen sijaan läksin opiskelemaan Helsingin yliopistoon.
Opiskelin ensin maantieteilijä-geologiksi, sitten eläintieteessä tohtoriksi ja vihdoin maatalous-ja metsätieteiden maisteriksi. Valtiotieteellisessä opiskelin kansantaloustiede pääaineena, mutta en saanut tutkintoa valmiiksi ansiotyöhön sukeltautumisen vuoksi. Olen siis edelleen valtiotieteen yo. Väittelin ensimmäisenä maailmassa susista tohtoriksi vuonna 1965. Sain saman tien poikkeuksellisen lahjakkaan tieteenharjoittajan apurahan, joka uusittiin kymmenen kertaa. Ollessani tämän jälkeen Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla tutkijana minut kutsuttiin Oulun yliopistoon eläintieteen professorin virkaa hoitaamaan. Ko virkaan minut nimitettiin vuosi myöhemmin.
Sain aikaan 1967 lahjoitusten avulla Helsingin yliopistolle Sallan kunnan
pohjoiskärjen erämaahan Värriön tutkimusaseman. Johdin ja hoidin sitä
korvauksetta kesäkuun loppuun 2003 saakka. Oulun yliopistossa toimin mm.
luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina, eläintieteen laitoksen ja Perämeren
tutkimusaseman esimiehenä/johtajana. Sekä Helsingin että Oulun yliopisto on
myöntänyt minulle korkeimman huomionosoituksensa, hopeisen plaketin, Helsingin
yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta kunniatohtorin arvon.

1970 luvulla olin innokas ay-mies, vuodesta 1987 lähtien Oulun vaalipiirin
kansa on valinnut minut eduskuntaan (siis jo viisi kertaa). Olen ollut Vihreä
liitto rp:n varapuheenjohtaja kaksi kautta, Vihreän eduskuntaryhmän
puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Kuulun vihreiden puolueidean
ensimmäisiin julkituojiin.

Tieteellisiä ja puolitieteellisiä julkaisuja minulla on yli 500, erillisteoksia
(enimmäkseen kirjoja) ajanmukaistetut, uudelleenkirjoitetut painokset mukaan
lukien yli 30 kpl.
                          *****
Olen toista kertaa naimisissa. Ensimmäisestä avioliitosta minulla on
Harri-niminen poika ja Virpi-niminen tytär. Harri toimii tuottaja-toimittajana ja ohjaajana Ochre Chronicles -tuotantoyhtiössä.
Lisäksi hän työskentelee av-viestinnän kouluttajana media-alan
oppilaitoksissa. Erikoissairaanhoitaja Virpi toimii ammattinsa mukaisissa
tehtävissä terveydenhoito- ja turvallisuusalalla."
Toisesta avioliitosta Savonlinnasali Oy:n toimitusjohtajan Riitta P:n kanssa minulla on kolme lasta.
Annariina on naimisissa ja asuu Espoossa. Hän käy töissä ja opiskelee
liiketaloutta. Annamiina opiskelee Ypäjän hevostalousopistossa ja hoitaa
lukuisia koiriaan. Rauli aloittaa tietotekniikan opiskelut Raahen
ammattikorkeakoulussa.
Lapsenlapsia on viisi, neljä poikaa ja yksi tyttö.
Asumme omakotitalossa Oulun Pateniemen Herukassa varsin miellyttävässä ympäristössä (upeita naapureita!). Kotipihamme on tsehovilaisessa tilassa. Pottumaa tuottaa talven tarpeen perunaa, mansikkamaa ja vattupuskat naposteltavaa.
Harrastan postimerkkeilyä, metsästystä ja kalastusta sekä klassisen musiikin kuuntelua. Näpertelyn tuloksena on syntynyt mm. pyytävä viehe ja resepti makoisien munien tuottamiseksi.
Minulla on hiukan persoonalliset työajat. Tulen yleensä töihin aamuisin ennen kuutta ja palailen kämpälle tai kotiin iltasella kymmenen-yhdentoista tienoilla. Tietysti siitä perhe-elämä kärsii. En ole esimerkiksi kelpaava isä.
Takaisin