|
HeSa 10.6.2000
MERENKULUN HUOLTOVARMUUS UHATTUNA
Suomi on Euroopan unionissa saarivaltio, rajoja ylittämättä toiseen jäsenvaltioon pääsee vain joko veden yli tai vettä pitkin. Tämä näkyy
vientitilastossa - yli 90 % vientituotteista viedään maasta meritse ja 2 % Tornionjoen yli. Viennin arvosta 12 % poistuu maasta ilmateitse.
Kriisitilanteessa Suomen saarivaltioasema korostuisi, kun maarajojen
takana on vain liittoutuneita valtioita. Pohjoisessa on Nato-valtio Norja ja idässä vaihtelevasti liittoutunut Venäjä.
Maamme on sekä lainsäädännöllä että valtakunnan sisäisillä järjestelyillä ja sopimuksilla
varautunut kriisitilanteisiin. Johtavat toimijat koulutetaan niiden varalta valtakunnallisilla ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla.
Yksistään huoltovarmuuskeskus käyttää vuodessa 300 mmk huoltovarmuuden
ylläpitoon. Varoja tähän tarkoitukseen kanavoituu lisäksi eri ministeriöiden kautta.
Kuvatun perusteella voisi odottaa, että saarivaltioisuudesta johtuen mallikelpoisimmin asiat ovat merenkulun varmistamisessa ja
ylipäätään liikenneministeriön hallinnon alalla. Näin ei kuitenkaan ole. Tällä lohkolla tilanne on kaikkein heikoin.
Monet suomalaiset varustamot ovat pitäneet aluksiaan mukavuuslippurekistereissä. Vuonna 1999
mahdollistettiin EU:n direktiivin pakottamana suomalaisten alusten ulosliputtaminen entistä helpommalla tavalla - mukavuuslippurekistereitä löytyy nykyisin Euroopan unionistakin.
Motiivina suomalaisten
varustamoiden alustensa ulosliputuksiin on halu päästä käyttämään halpatyövoimaa. Eräät liikenneministeriön virkamiehet ovat tukeneet tätä pyrkimystä antamatta mitään arvoa kokemukselle liikennöidä karikkoisilla
kotimaan rannikkovesillä.
Ratkaisevaa on se, että jos suomalainen varustamo ulosliputtaa aluksensa, ei Suomen viranomaisilla ole omistusrakenteesta huolimatta mitään määräysvaltaa näihin aluksiin
kriisitilanteissa. Jos varustamomme toteuttavat ulosliputusuhkauksensa, niin tämä saarivaltio on vailla omaa rahti- ja matkustaja-aluskantaa.
Tämän tilanteen luulisi huolestuttavan maamme poliittista ja
virkamiesjohtoa, mutta näin ei näytä olevan. Kun monilla muilla toimintalohkoilla on oltu valmiita hankkimaan huoltovarmuus rahalla, niin merenkulun alalla tämä ei näytä sopivan toimintastrategiaan.
Maamme
kauppa-alusluetteloon oli merkitty 31.1.2000 kaikkiaan 108 alusta. 1.11.1998-30.4.2000 välisenä aikana Suomen kauppalaivasto väheni kolmella aluksella, minkä lisäksi täkäläiset varustamot rekisteröivät ulkomaille
kuusi uutta alusta.
Vuoden 2000 puolella Finnlines on käynyt yt-neuvotteluja yhdentoista, Fortum seitsemän ja Rettigin Bore-varustamo kahden aluksen ulosliputtamiseksi, lähinnä Alankomaihin. Paitsi, että näin
menetettäisiin 20 alusta Suomen rekisteristä myös noin 600 suomalaista merimiestä menettäisi työpaikkansa.
Suomen kauppalaivasto lähenee näin huoltovarmuuden kriisirajaa, joka on noin 50 alusta. Meillä tulee olla
järjestelmä, joka paitsi takaa Suomen lipun alla vielä olevan tonniston säilymisen sen alla myös uuden aluskannan merkitsemisen kotimaan rekisteriin. Huolestuttavaa on, että uusia aluksia on tilauksessa vain kolme,
kun ruotsalaisilla varustamoilla vastaava luku on noin 40 ja tanskalaisilla 64 alusta.
Eduskunta käsitteli talvella 1999/2000 useaan otteeseen merenkulun huoltovarmuuden säilyttämistä ja merenkulun tukipakettia
hyväksyen osaksi sitä 20 mmk valtion tukena merimieseläkevakuutusmaksun alentamisen kautta. Eduskunta odottaa tälle pikaista jatkoa. Huoltovarmuuden kannalta tärkeän aluskannan säilyttämisen kannalta olennaista on
sosiaaliturvamaksujen palautuksen toteuttaminen sataprosenttisena, johon tarvitaan rahoitukseksi noin 60 mmk. Ns. tonnistovero on tässä suhteessa toissijainen asia.
Valtiovalta on edellyttänyt vastaantulona
varustamoilta työvoimakustannusten alentamista. Eri varustamoiden osalta tämä on toteutettu puitesopimuksen mukaisesti "räätälöiden".
Merkittävää on, että Rahtialusyhdistykseen järjestäytyneillä 12
varustamolla on 43 alusta, jotka ovat tyypiltään juuri sellaisia, joita huoltovarmuuskuljetuksissa tarvitaan. Kun näiden osalta varustamokohtaiset etuuksien kaventamissopimukset on jo tehty, on asiallista, että
hallitus antaa eduskunnalle välittömästi esityksen sotu-maksujen palautusjärjestelmän laajentamisesta edellä kuvatulla tavalla.
Erkki Pulliainen
Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja
|
