|
Taivalkoskella tuottajaillassa17.9.1999
klo 19
NURMI KILPAILUKYKYISEKSI REHUVILJAAN NÄHDEN
Toistuviin kompromisseihin perustuvat maataloustukiratkaisut johtavat helposti biologiset tosiasiat
unohtaviin rakenteisiin. Tämä ilmenee räikeimmin nautataloudessa, jossa monimahaisesta märehtijästä olisi pitänyt tukiratkaisuja seuraten kehittyä yksimahainen viljannielijä. Tuorein Agenda 2000-ratkaisu ei
tilannetta korjannut. Sen nurmituki ei tee nurmisäilörehua kilpailukykyiseksi rehuviljan kanssa nautojen rehuna. Nurmihan olisi sitä luontaisesti, mutta tukipolitiikka muuttaa suhteen päinvastaiseksi. Ongelma on
erityisen merkittävä C-alueella, jossa tuotannolliset vaihtoehdot ovat olemattomissa. On selvää, että artikla 141:n jatko on Suomen tämän hetken merkittävin neuvotteluasia, mutta sen ratkettua on nurmen
kilpailukyvyn nostaminen kohotettava asialistan kärkeen. Vaihtoehtoina tai toisiaan tukevina on käytettävissä kansallisesti rahoitettava tuki ja EU:n vuotuisen hintapaketin kautta etsittävä ratkaisu.
Neuvotteluperuste on luonnollisesti "biologisten realiteettien tunnustaminen", "nauta on märehtijä vaikka Taivalkoskella kasvattaisi".
Takaisin
|
