Puheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 18.9.2002
ARVOISA PUHEMIES!
Tyypillisessä talousarvion lähetekeskustelun puheenvuorossa arvioidaan hallituksen menoehdotusten oikeaan osuvuutta ja tehdään puhujan mielestä hallituksen mieleen tulleita parempia ehdotuksia. Aion tälläkin kerralla poiketa tästä yleisestä kaavasta pohtimalla sitä, kuinka tulopuolen kertymää tulisi kohentaa niin, että edes kohtuullinen oikeudenmukaisuus toteutuu verorasituksen jakautumisessa, eikä yrityselämässä syntyisi yhteiskunnan kannalta vaarallisia kilpailun vääristymiä.
Kansallisista ja kansainvälisistä suhdannevaihteluista riippumatta eräät talouselämän osa-alueet ovat osoittaneet viime vuosina jatkuvaa, jopa räjähdysmäistä kasvua. Harmaa talous ja huumausainekaupasta, seksipalveluista ja salakuljetuksesta tulonsa saava laiton talous ovat ottaneet yhä vahvemman otteen suomalaisestakin yhteiskunnasta.
Meneillään olevista kielteisistä kehityskuluista luvut puhuvat puolestaan. Rakennusalan harmaan talouden tuotannollisesti mitattu arvo oli vuonna 1998 kolmesta viiteen miljardia markkaa. Laskennallisesti määrä vastaa 17 000 - 23 000 henkilötyövuotta. Ravintola-alalla salattujen palkkatulojen määrä ylitti kaksi miljardia markkaa vuonna 1999. Tämä vastaa 18 000 henkilötyövuotta. Ilmiötä esiintyy merkittävässä määrin myös mm. siivous-, telakka-, liikenne-, koulutus-, parturi-, kampaamo- ja videovuokrausaloilla sekä liike-elämän palveluissa.
Harmaan talouden lonkerot ulottuvat tietenkin myös ulkomaille. Tyypillinen esimerkki vientikaupassa on Venäjään ja Viroon liittyvä kaksoislaskutus. Vuosina 1998 ja 1999 vienti Venäjälle oli tullitilastojen mukaan yli 40 % suurempi kuin Venäjän tuonti Suomesta. Kaksoislaskutuksella on tässä merkittävä rooli. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin olivat viime vuoden kesäkuun lopussa 363 miljardia markkaa. Tilastojen mukaan nämä miljardisijoitukset näyttävät tuottavan todella kehnosti, sillä vuoden 1999 verotustilaston mukaan suomalaisten luonnollisten henkilöiden pääomatulot ulkomailta olivat vain vajaat 76 miljoonaa markkaa. Kaiken kaikkiaan luonnollisten henkilöiden pääomatulot olivat saman tilaston mukaan 38 miljardia markkaa.
Luvut ovat todella suuria, mutta niin ne ovat muissakin markkinatalousmaissa. Ruotsin valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan ruotsalaisilla on ulkomaille sijoitettuja verotuksen ulkopuolelle jääviä varoja yhteensä 300 miljardia kruunua. Näiden sijoitusten aiheuttamat menetykset Ruotsin verotuloissa on arvioitu olleen jo vuonna 1999 noin 11 miljardia kruunua. Suomessa harmaan talouden kokonaismäärä on arvioitu yli neljäksi prosentiksi bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa nyt yli viiden miljardin euron vuotuista määrää. Verotulomenetykset ovat silloin miljardiluokassa.
Onko sitten olemassa keinoja panna harmaa talous niin sanotusti kuriin? Kesäkuun alussa valmistuneessa harmaan talouden tilannekatsauksessa kuvataan lukuisia keinoja. Laadin niiden perusteella kesällä seitsemän kirjallisen kysymyksen "setin". Siihen vastasi työnjaon mukaisesti neljä eri ministeriä. Vastaukset olivat todella masentavaa luettavaa. Yleisenä toteamuksena voi todeta, että harmaan talouden jatkuminen oli kesällä ko. ministereiden erityisessä suojeluksessa. Paikoin vastaukset olivat siinä määrin harkitsematonta tekstiä, että ministerit olivat tuskin lukeneet paperia, johon nimensä olivat sutaisseet. Antaakseni ministereille uuden mahdollisuuden tein uuden kuuden kirjallisen kysymyksen paketin, joissa osoitin edellisten vastausten suurimmat heikkoudet. Vastauksia odottelen.
Lähimmän viiden vuoden aikana kymmenet tuhannet pienet ja keskisuuret yritykset ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Sellaisen helpottamiseen tarkoitettu suosiolahjaesitys ei saanut vastakaikua eduskunnassa, eikä mitään verohelpotuksiin tähtääviä esityksiä ole näkynyt. Kun tähän karuun todellisuuteen liitetään harmaan talouden tuottama vakava kilpailun vääristymä, ollaan erittäin merkittävän ilmiön kanssa tekemisessä.
Epäreilu kilpailutilanne on yksi harmaan talouden ylläpitämistä ongelmista. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennaisia ovat tietenkin myös verotulomenetykset. Jos ensi vuonnakin nykymenolla odotettavissa olevat yli miljardin euron verotulomenetykset olisivat tuloina käytettävissä, ei budjettiriihtä ministereiden elokuisilla toiveilla olisi tarvinnut lainkaan pitää, eikä liioin osan oppositiota olisi tarvinnut tehdä tuoretta HUS -välikysymystään. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
******
Sananen muustakin kuin saamatta näillä näkymin jäävistä verotuloista ja verokeidaskikkailuista.
Osana viidennen ydinvoimalan rakentamisen periaatteessa sallivaa pakettia hyväksyttiin joukko paljon lupaavia ponsia. Epäilin jo tuolloin täällä Isossa Salissa, että ne ovat oleva paljon melua tyhjästä. Hallituksen budjettiesitys vahvistaa, että niin todella on. Energiatuen myöntövaltuudet ovat nykyisellä tasolla ja luvatusta demonstraatioavustuksesta ei näy merkkiäkään. Juuri ydinvoimapäätöksestä johtuen esimerkiksi biomassan käyttämiseen energianlähteenä tarkoitetut hankkeet ovat jäämässä näennäispuuhastelun asteelle. Julkisuuteen esitellään minihankkeita, mutta mitään aikeita ei näy todellisten uusiutuvien energianlähteiden markkinoiden luomisesta tai oikeammin sellaisten sallimisesta.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön kehittymättömyys tuntuu kielteisesti työpaikkatarjonnassa haja-asutusalueilla. Niiltä aiotaan nyt viedä myös joukkoliikennepalvelut, sillä budjetissa on ostomäärärahassa 8,5 miljoonan euron vaje. Toivottavasti eduskunta korjaa edes tämän puutteen.