Kirjoitus pohjoissuomalaisissa lehdissä marraskuussa 2002
POSTI JORON POLUILLA
Suomen Posti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Alho ilmoitti ensin liikennevaliokunnalle infotilaisuudessaan ja sitten julkisuuteen, että "posti suunnittelee siirtyvänsä koko maassa yhden jakelun järjestelmään. Ainakin taajamissa myös kirjeposti ja kuvalehdet ehtisivät luettaviksi jo aamiaispöytään." Posti ilmoitti pyrkivänsä näin säästöihin. Pohjois-Suomen palvelualueen johtajan Mikko Juntusen mukaan kysymys olisi "historiallisen suuresta muutoksesta".
Sekä Alho että Juntunen ovat em. väitteissään oikeassa. Säästöjä varmasti syntyisi, kun yhteiskunnan kannalta olennainen palvelu tosiasiallisesti heikkenisi, ja kun näin kävisi, olisi se todella "historiallisen suuri muutos". Se olisi kuitenkin vastoin eduskunnan postipalvelulain yhteydessä julkituomaa tahtoa, johon sisältyi yhteinen ymmärrys siitä, mitä hyväksyttävällä yleispalvelulla tarkoitetaan.
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa muutama ydinasia mieleen. Postin polku virastosta osakeyhtiöksi kivettiin vuosien saatossa lukemattomilla valheilla ja katteettomilla lupauksilla. Suurimman laskun maksoi henkilökunta.
Nyt voimassa oleva postipalvelulakikin kävi kahteen kertaan eduskunnassa, kun ministeriö ei pystynyt luomaan postinkulun varmentamista tilanteessa, jossa vastaanottajan osoite on vaillinainen. Ideoin nykyisen mallin, jonka liikennevaliokunta ja eduskunta sittemmin ystävällisesti hyväksyivät.
Suomen Posti Oy:lle annettiin em. lain säätämisen yhteydessä muista alan toimijoista poiketen yleispalvelujen tarjoajan asema. Näin on muissakin EU-maissa, joissa valtion omistama postilaitos on yhtiöitetty. Yleispalvelutehtävä tarkoittaa mm. sitä, että posti sopeuttaa toimintansa kansalaisten ja toimipaikkojen normaaliin päivärytmiin.
Päivärytmi tarkoittaa, että taajamissa iltapäivällä klo 16 tai 17 mennessä laatikkoon jätetty I luokan kirje on pääsääntöisesti seuraavana päivänä perillä vastaanottajalla. Juuri tätä kulkunopeutta tivattiin postin edustajilta liikennevaliokunnassa lukemattomia kertoja ko. lakia säädettäessä. Postin puolelta ilmoitettiin vastauksena toistuvasti yli 90:n olevia prosenttilukuja vakuuttelujen kera.
Nyt uusi järjestely romuttaisi tämän keskeisen toimintamallin, sillä kirjeposti pitäisi saada toimistoissa lähetyskuntoon jo aamupäivällä. Tämä puolestaan johtaisi joko ykköspostin vuorokaudella viivästymiseen tai toimistojen työaikojen/-rutiinien muuttamisiin. Postin työntekijät joutuisivat puolestaan tulemaan töihin säännöllisesti puolenyön maissa. Postikuljetusten ajat tietenkin vastaavasti muuttuisivat.
Kuinka ylipäätään tällaiseen tilanteeseen on jouduttu? Kysymys on ollut alun perin ideologisesta valinnasta. Kaikki on pitänyt avata kilpailulle, maksoi mitä maksoi, kävi palveluille ja henkilökunnalle kuinka vain.
Onko Suomen Posti Oy:n talous sitten rempallaan? Henkilökunnalle todella rankkojen ja muutoinkin rajujen saneeraustoimien jälkeen ei ole. Plustulosta tulee tältäkin vuodelta hyvin ja omavaraisuusaste on huikeat 65 %. Kirjeiden määrä näyttää toki vähenevän sähköisen tiedonvälityksen lisääntyessä. Jälkimmäisessä pitää vaan postinkin olla mukana. Eikä Suomen Posti Oy:n tarvitse tuottaa voittoa. Tärkeintä on olla hyvä yleispalvelujen tarjoaja ja myös kelvollinen työnantaja suhteessa vielä jäljellä olevaan henkilökuntaansa.
Hyvänä on pidettävä sitä, että keskustelu käynnistyi ennen vaaleja. Nyt kuultaneen, kuinka poliittiset puolueet ja ke-ehdokkaat suhtautuvat postiin yleispalvelujen tuottajana ja yhtenä yhteiskuntamme perustoimintarakenteen turvaajana. Minun mielestäni Suomen Posti Oy:n johdon tarjoamaa "historiallista pakettia" ei pidä hyväksyä. Se ei toisi yhteiskunnan kannalta mielekkäitä parannuksia vaan joukon merkittäviä huononnuksia.