Kolumni Juoksupoika -lehdessä tammikuussa 2003

HALLINNON TYÖLLISTÄMISPUUHISSA MÄTTÄÄ PAHASTI
    Pääministeri Paavo Lipposen hallitukset ovat ainakin yhdessä asiassa epäonnistuneet pahasti, nimittäin työttömyyden puolittamisessa. Työttömiä on edelleen lähes 300 000. Tällainen luku pakottaa yrittämään kaikenlaisia toimia tilanteen parantamiseksi. Häkellyttävää on ollut viime aikoina todeta, ettei valittu toimintamalli johdakaan siihen, mihin sen pitäisi kaiken järjen mukaan johtaa.
   Oulun kaupunki sai tämän kokea, kun TE-keskus hylkäsi sen todella tehokkaan työnvälityksen, työpankin, kokeilun ESR-hankkeena. Työvoimaviranomaiset antoivat ymmärtää, ettei kunnan toimialaan kuulu etsiä aktiivisesti työtä työttömille, joiden toimeentulosta se joutuu taloudellisesti varsin pitkälle saakka vastaamaan.
    Kun kirjoitin em. tapauksesta, se poiki yhteydenottoja muista ihmeellisyyksistä työvoimahallinnon toimissa. Yksi esiin noussut alue on työttömille tarkoitettu kurssitoiminta. Sain mm. luettavakseni kertomuksen oululaisen aikuiskoulutuskeskuksen syksyllä 2002 järjestämästä työllisyyskurssista ("Työelämävalmiuksien jäsentäminen ja kehittäminen toimihenkilöalojen hakijoille"). Raportti on masentavaa luettavaa.
   Sekä tilaajalla (työvoimahallinto) että tuottajalla näyttää olevan pallo pahasti kateissa. Tavoitteena oli opetussuunnitelman mukaan osallistujien "paluu työmarkkinoille suunnitellun, tietoisen muutosprosessin kautta". Tämä on kova tavoite, niin kova, ettei raportin mukaan kurssin annilla sitä pystytty juurikaan edesauttamaan.
   Tilaaja ja tuottaja eivät näytä lainkaan tajuavan sitä, että aikuiskoulutukseenkin pätee se, että opettajien pitää osata huomattavasti enemmän kuin opetettavat. Kun tavoitteena on toimiminen muutosagentteina (hieno termi!), niin opettajiin kohdistuva tasovaatimus on vieläkin kovempi. Kun järjestäjiltä puuttuu perusoivallus siitä, kuinka ja millä voimavaroilla opetus pitää järjestää, niin lopputulos on jo ennalta selvä. Raporttia lukiessa arvolause "välttävä" tuntuu liioittelulta.
   Paitsi itse lopputulos raportissa häkellyttää tuottajien perusasennoituminen koulutettaviin. Vikaa on suhtautumisessa omiin opettajiin (tylyllä tavalla potkut yhdelle omalle opettajalle) ja erikoisesti työttömiin henkilöihin. Siteeraan raporttia: "Työllisyyskurssin järjestäjät ja siihen muuten osalliset, tässä tapauksessa Merikoski, Työvoimahallinto ja TE-keskus, pitävät näköjään työtöntä ihmistä niin yksinkertaisena, sanan varsinaisessa merkityksessä syrjäytyneenä, tyhmänä ja nöyränä, että tällaiset "pilipalikurssit" menevät ajattelevalle aikuiselle ihmiselle läpi".
   Tutkijat puhuvat ja kirjoittavat yhteiskunnan kahtiajakautumisesta, mikä valitettavasti pitääkin osittain paikkansa, mutta hallinnon toimesta tämän kielteisen kehityskulun tukeminen ja edistäminen on anteeksiantamatonta. Näin ei voi jatkua.
Takaisin