Kehitysvammaseminaarissa Oulussa 16.2.2003

KEHITYSVAMMALAKI SÄÄDETTÄVÄ AJAN VAATIMUKSIA VASTAAVAKSI

   Nykyisellä kehitysvammalailla on ikää neljännesvuosisata, eikä se vastaa enää kehitysvammaisten tarpeisiin. Elämän ympäristö ja muu lainsäädäntö ovat muuttuneet. Uuden lain tulee lähteä kehitysvammaisen oikeudesta määritellä omat tarpeensa, tarvitsemansa tukitoimet ja niiden järjestämistapa. Kolme vuotta voimassa ollut uusi perustuslaki antaa tälle lähestymistavalle vankan pohjan. Nykyisin suurimmat ongelmat syntyvät kunnallisessa päätöksenteossa. Kunnat eivät mm. ole varautuneet järjestämään riittävästi asumispalveluja kehitysvammaisille aikuisille, jotka muuttavat pois ikääntyvien vanhempiensa luota. Lähivuosina tarvitaan tuettuja asumispalveluita tuhansille kehitysvammaisille. Omaishoitolaki ei toimi sillä tavoin kuin eduskunta odotti sen toimivan. Kunnat laistavat velvollisuuksiaan ja sen mukaista tukea myönnettäessä käytetään vanhustenhuoltoon kehitettyjä toimintakyvyn mittareita, jotka eivät sovellu arvioimaan kehitysvammaisen hoidon tarvetta. Omaishoidosta kunnille koituvat velvoitteet on selvästi mainittava laissa, jotta suurista kuntien välisistä sovelluseroista päästään eroon. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on turvata omaishoitajille yhtäläiset oikeudet. Niinikään uudella kehitysvammalailla on säädettävä tarkoin perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta. Kokemuksia on jo aivan riittävästi lainsäädännön pohjaksi.   Takaisin