Kolumni Koillissanomissa huhtikuussa 2003
HARMAA TALOUS KURIIN - VIHDOINKIN

Paavo Lipposen hallitukset epäonnistuivat työttömyyden puolittamisessa. Lupauksia ei pystytty lunastamaan. Mopo karkasi käsistä. Mutta tämä ei ollut ainoa koko kansakuntaa koskettava asia, jossa hallituksen mopo käyttäytyi samalla tavalla. Toinen hyvin merkittävä asia oli ja on edelleen harmaa talous. Viime vuonna valtiolta jäi sen vuoksi verotuloja saamatta yli 2,5 miljardia euroa. Lakisääteisetvelvoitteensa jätti hoitamatta todella suuri joukko pieniä, keskisuuria ja suuria yhtiöitä sekä yksityisiä kansalaisia.

Otan esimerkiksi rakennusalan. Vuonna 2000 alan laskennallinen piilotyöllisyys oli 17 200 miestyövuotta, josta työntekijöiden osuus oli 80 % ja yrittäjien 20 %. Työvoimaan suhteutettuna rakennusalan piilotyöllisyys oli 10-11 %:ia. Rahamääräisesti salatut palkka- ja yrittäjätulot olivat noin 470 miljoonaa euroa ja laskennalliset veromenetykset 160 miljoonaa euroa. Edellisten perusteella arvioidut maksamatta jääneet laskennalliset sosiaaliturvamaksut olivat noin 100 miljoonaa euroa.
Näitä 260 miljoonaa euroa olisi kipeästi tarvittu esim. sairaanhoidon- ja vanhushuollon menojen kattamiseen.

Tunnetaanko sitten ne veronkiertojärjestelmät, joita harmaan vyöhykkeen rakennustoiminnassa käytetään? Tunnetaanpa hyvinkin. Keskeistä on urakkaketjutus, mikä vaikeuttaa rahavirtojen kulun seurantaa. Työmailla on kaikenlaista väkeä, koti- ja ulkomaalaista, joista osalle maksetaan korvaus pimeästi. Kirjanpidossa käytetään vastaavasti tekaistuja kuitteja. Jne.

Tiedetäänkö sitten keinot, joilla rakennustyömaiden harmaa talous saataisiin kuriin? Kyllä vain. Tarvitaan pakollinen sähköinen kulkulupajärjestelmä, jolloin kaikkien työmaalla kulku rekisteröityisi. Tämän rinnalla olisi sekä käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jossa pääurakoitsija maksaa arvonlisäverot, että kaikki aliurakoitsijatkin kattava ilmoitusmenettely.

Keitä sitten ovat olleet eroavassa hallituksessa ne ministerit, jotka ovat olleet saamattomia tässä asiassa? Viime vuonna välikysymykseen päätyneessä prosessissa sellaisiksi paljastuivat veroministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, oikeusministeri ja työministeri. Erityisesti ministeri Suvi-Anne Siimes oli täysin haluton/kykenemätön ryhtymään asiantilan vaatimiin toimenpiteisiin.
Hän antoi näin tukensa veronkierrolle, joka tuotti samalla epäreilun kilpailutilanteen rakennusmarkkinoille.

On tuleva hallitus minkä värinen tai kokoinen tahansa, sen on pakko ryhtyä harmaan talouden nujertamiseen. Siihen pakottavat budjettirahoitukseen, yhteiskuntamoraaliin ja kilpailun pelisääntöihin
liittyvät syyt. Nyt tiedämme kenestä ministereinä ei siihen ollut.
Takaisin