EI SYYLLISTETÄ OPISKELIJOITA - VAAN EDISTETÄÄN OPISKELUA
Teollisuuden ja Työnantajien (TT) kestomantroihin on kuulunut vaatimus
opiskeluaikojen lyhentämisestä. Sen, kuten sen kanssa yhteistyötä tekevien
Palvelutyönantajien, jäsenyritykset ovat toki käyttäneet opiskelijoita
kulloistenkin tarpeidensa mukaisesti määrä- ja lyhytaikaisina työntekijöinä
havaitsematta minkäänlaista ristiriitaisuutta eri toimintojensa välillä.
Lobbausyhteiskuntaan kuuluu pyrkimysten ujuttaminen papereihin, joilla
uskotaan olevan merkitystä päätöksenteossa. Näin toimittiin suhteessa
valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän työhön ja muistioon, jossa opiskelijat
syyllistettiin väärin toimineiksi ehdottaen samalla nykyisen vuodesta 1992
lähtien käytössä olleen opintotukijärjestelmän vaihtamista opintolainoitukseen
perustuvaan malliin.
Sailaksen työryhmän ehdotus on poliittisesti taitavasti tehty. Siinä
tarjottu lainojen takaisinmaksuun liittyvä verohelpotusmalli on
tarkoituksellisesti esitetty siinä määrin epämääräisesti, että tulevat
poliitikot ovat sen sitomatta vapaita toimimaan kuinka vain.
Suoritin I tutkintoni vuonna 1960 ja väittelin 27-vuotiaana v. 1965.
Opiskelin velalla ajan tavan mukaan. Näin saattoi tuohon aikaan tehdä ilman
suurta huolestuneisuutta tulevaisuudesta, koska tiesi saavansa töitä, kun oli
opinnoissaan kohtuullisesti pärjännyt.
Nyt on toisin. Jos työtä valmistuttuaan saa, niin se on useimmiten
pätkä- ja/tai osa-aikatyötä. Sailaksen työryhmäkin vannoi muistiossaan
toistuvasti osa-aikatyön autuuden nimiin. Reilua sinänsä kun sen näin toi julki.
Sailaksen työryhmän markkinoima, lyhytnäköistä työnantajaintressiä
edustava näkemys ei ota yhteiskuntaa kokonaisuutena huomioon. Se ei näe vaaraa
siinä, että matalapalkkaisilla mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta
välttämättömillä aloilla opiskelijapula pahenisi. Yhteiskunnalla ei kerta
kaikkiaan ole varaa luoda tilannetta, jossa sairaanhoitajista ja opettajista -
muutaman esimerkin mainitakseni - olisi huutava pula.
Yhteiskunnan kokonaisetua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä
paremmin palvelevaa on, että opintorahaa korotetaan reippaasti. Tavoitteena
tulee olla, että opiskelijat pystyvät opiskelemaan kokopäiväisesti, jolloin
heidän opiskeluaikana nyt tekemänsä työt vapautuvat työttöminä olevien
tehtäväksi. Ei ihme, että työttömiä edustavat järjestöt ovat tulleet tänne
eduskuntaan lobbaamaan opiskelijoiden opintorahan korottamisen puolesta.
Opiskeluajat ovat lyhentyneet vuodesta 1992 puolella vuodella.
Opiskelijoiden keskittyminen täysipäiväiseen opiskeluun rakenteellisista
taloudellisista huolista vapaana mahdollistaisi opiskeluajan edelleen
lyhentämisen.
Erkki Pulliainen
kansanedustaja
Takaisin