Puheenvuoro pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen hallitusohjelmaa
koskevassa keskustelussa (tiedonanto) 23.4.2003
ARVOISA PUHEMIES!
Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmaa laadittaessa ei ole sanoja säästelty. Sivuja on 45. Tämä jo sellaisenaan herättää lukijassa aidon uteliaisuuden. Mitä onkaan pitänyt kirjata ylös, kun näin monta sivua on otettu käyttöön. Ensi vaikutelma lukemisesta on selvä: Jaakobilla on keskustan ääni mutta Eesaun kädet kuuluvat demareille. Demarit ovat päivittäneet
mielenkiintonsa kohteiden luettelon ja ottaneet sen allekirjoittajiksi kepun ja meille-kelpaa-kaikki rkp:n.
On sinänsä aika outoa, että demarit tarvitsevat kymmeniä ja taas kymmeniä selvityksiä, kun he ovat itse johtaneet maata kahdeksan edellistä vuotta yhteen menoon. Maa on selvitystilassa. Rkp:lle neuvottelut
ovat taas olleet menestys - lehdistössä mainitun yhden maininnan sijaan se on saanut läpi kuusi mainintaa, jotka hauskasti tulevat tekstissä esiin. Vielä yksi käytännöllinen näkökohta: näin kirjoitettu
hallitusohjelma tarjoaa ehtymättömän aineiston edustajien tekemille kirjallisille ja suullisille kysymyksille: mitä kuuluu tänään millekin selvitykselle? Valtiopäivätoimien kohtuullinen lukumäärä onnäin varmennettu hallituksen toimikaudeksi.
Tuo toimikausi saattaa jäädä viime aikoina totutuksi tullutta lyhyemmäksi, sillä hallitusohjelmalla rakennettu talousyhtälö ei rehelliseksi tarkoitettuna oikein toimi. Toisaalta luvataan etupainotteisesti vero-
alennuksia ja toisaalta sanallisesti runsailta kuulostavia etuisuuksien lisäyksiä yhdistettyinä tiukkaan budjettikuriin. Mutta paranevatko etuisuudet todellakin niihin ilmaisuihin tukeutuen, joita hallitus-
ohjelmassa on toistuvasti käytetty? "Lisätään" maininnan kirjaus voidaan nimittäin kuitata toteutuneeksi, jos etuisuuden nimellisarvoa lisätään esimerkiksi 0,1 prosentilla. Kahden - kolmen prosentin inflaation
oloissa sen reaaliarvo kuitenkin laskee. Kun kansalainen elää kädestä suuhun minimi toimeentulolla, vähäisetkin ostovoiman heikennykset rekisteröityvät ajantasaisesti. Tästä seuraa tunnetusti poliittinen
vaste, jonka äänekkäimmät tuovat myös julki. Eläkeläisten joukossa on paljon kansalaisia, joilla tällainen seuranta on elämän sisältö.
Kun valittujen veronalennusten ja tiukan budjettikurilupauksen viitekehykseen ympätään odotettavissa oleva, etuisuuksien reaaliarvon heikentymisestä johtuva pettymys ja Suomen
keskustan sellaisten vaalilupausten kirjo, joka on jäänyt hallitusohjelmassa maininnatta, olisi uska-
liasta povata hallitukselle pitkää ikää. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nahkurin orsilla on pika puolin melkoista tungosta. Kokemuksesta tiedämme, että sinne joutumisen tai ajautumisen jälkeen alkaa
näyttävä käsien pesu. Selityspuolella tarvittaisiin Irakin sodan aikaista tiedotusministeriä Mohammad Said al-Sahafia.
Erittäin mielenkiintoista on ollut todeta Suomen keskustan täydellinen suunnan muutos työreformista 3-kannan autuuden ylistykseen. Koskaan missään hallitusohjelmassa ei ole 3-kantaa
mainittu niin usein kuin tässä Suomen keskustan johtaman hallituksen ohjelmassa ja kaiken lisäksi
työreformin pääarkkitehti istuu hallituksessa ministerinä - tämän huomioon ottaen ymmärrettävästi puolustusministerinä. Taustatotuushan on karu: 3-kanta täydentää sitä valtavajetta, joka suomalaisessa
yhteiskunnassa poliittisilla puolueilla nyt on. Kokemuksiin vedoten on kuitenkin perusteltua kysyä, mistä hallitus nyhtää ne sadat miljoonat eurot, jotka työmarkkinajärjestöt ovat ulosmittaava lukuisista
3-kantamaininnoista hallitusohjelmassa? Eihän luvatuista verojen alennuksista työmarkkinajärjestöjen läsnä ollessa voi luopua. Mistä leikataan? Vai löytyykö muita rahoituslähteitä? Palaan tähän hetken kuluttua.
Kautta menneen kahdeksan vuoden oppositiokauden keskusta rökitti silloisia hallituksia
harjoitetun aluepolitiikan kelvottomuudesta. Tämä antoi perusteen odottaa näyttävää, täsmällisesti kirjoitettua hallitusohjelmaa näiltäkin osin, kun keskusta ryhtyy hallitustyötä vetämään. Otsikon
"aluepolitiikka" jälkeen kerrotaan 439 sanalla hallituksen aluepoliittisista tavoitteista, mutta
häkellyttävää on, ettei mitään uutta ja konkreettista tähän sanailuun sisälly. Sama tavoitteettomuus
koskee uusiutuvien energianlähteiden ohjelmaosuutta. Siinäkään ei suurista puheista huolimatta ole mitään uutta tarjottavaa. Todelliset uusiutuvien energianlähteiden markkinat jäävät näillä eväillä
syntymättä, mikä on energiapoliittisesti ja työllisyyspoliittisesti suuri menetys. Maatalouspolitiikassa jää lupaamatta olennainen eli se, että varaudutaan taloudellisesti tilanteeseen, jossa EU:n osittain
rahoittama tukijärjestelmä ei riitä pitämään maatalouttamme kannattavana. Tällainen tilanne voi olla
edessä 1.1.2007. On muistettava, että 25 jäsenvaltion tilanteessa ei kannata lisää euroja kierrättää Brysselin konttorin kautta.
Tämäkin asia liittyy sekä rahaan yleensä että priorisointiin erikoisesti. Sinänsä myönteisenä asiana on pidettävä sitä, että hallitusohjelmassa mainitaan peräti kaksi kertaa harmaa talous. Tähän eivät
Lipposen hallitukset päässeet. Nyt tarkasteltavan ohjelman toisessa maininnassa halutaan kuria rakennus
työmaille ja toisessa halutaan tehostaa rikoshyödyn takaisin perintää. Nämä toimet eivät kuitenkaan alkuunkaan riitä. Yli 2,5 miljardin euron vuosittaisen veromenetyksen estämiseksi on
- vakaviin maksujen ja velkojen laiminlyönteihin syyllistyneet yritykset saatettava nykyistä
tehokkaammin konkurssimenettelyn piiriin;
- tehtävänsä laiminlyöneet tilintarkastajat saatettava yhtiön laiminlyönneistä samanlaiseen vastuuseen kuin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet;
- verohallinnolle annettava oikeus luottolaitoksissa tehtäviin vertailutietotarkastuksiin ja
velvoitettava hallintarekisteröityjen osakkeiden tilinhoitajayhteisöt antamaan verohallinnolle samat
tiedot kuin rahoitustarkastukselle;
- otettava ainakin keskisuurilla ja suurilla rakennustyömailla käyttöön pakollinen sähköinen kulkulupajärjestelmä;
- otettava rakennustyömailla käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä ja kaikki aliurakoitsijat kattava ilmoitusmenettely, ja
- kaksinkertaistettava ensi tilassa talousrikostutkijoiden ja syyttäjien lukumäärä, sekä varauduttava henkilökunnan lisäykseen myös myöhemmin
Näihin toimenpiteisiin tuloksellisesti ryhtyminen loisi sen taloudellisen liikkumavaran, jota hallitus on kipeästi kaipaava.
Taloudellista liikkumavaraa tämä hallitus tarvitsee myös työllisyyden hoitoon. Sehän ilmaisee tärkeimmäksi valitsemansa hankkeen näin: "Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työlli-
syyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä". Valittu veropoliit-
tinen linja lukuun ottamatta arvolisäveron alarajan muuttamista liukuvaksi tukee tämän tavoitteen toteuttamista varsin vaatimattomasti. Erityisen vaikeaa tulee olemaan pitkäaikaistyöttömien työllis-
täminen. Todella vaikuttava keino on julkisen sektorin toimiminen työllistäjänä. Se vaatii nykyistä enemmän rahaa. Kun työhallinnossa aiotaan toteuttaa uudistuksia, todella vaikuttava uudistus
olisi työnvälityksen kunnallistaminen. Kunnathan vastaavat myös toimeentuloturvasta varsin
pitkälle saakka. Kunnilla on todella suuri intressi työllistää ihmiset yksityisten tarjoamat pätkätyöt mukaan lukien.
Kuten edellä sanotusta käy havainnollisesti ilmi, monta olennaista asiaa on hallituksen ohjelmassa toisin kuin pitäisi olla, joten äänestän epäluottamusta hallitukselle.
Takaisin