"ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET MAASEUDULLA"
Apaattinen nuokkuminen auton takapenkillä muuttui hetkessä valppaudeksi,
kun luin täällä Helsingissä raitiotievaunun kyljessä seuraavan mainoksen:
"ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET KAUPUNGISSA Kirkkopäivät Helsingissä 23.-25.5.2003"
Eikä tässä vielä kaikki. Helsingin Sanomissa oli 23.5. eli tänään koko
etusivun kattava ilmoitus, jossa oli tämä sama teksti. Lisäksi mainoksen
alareunassa oli luettavissa "Virsi palaa" Senaatintorilla tänään klo 19. Vapaa
pääsy."
Mainoksen tehtävänä on herättää huomiota. Minun huomioni nämä mainokset
sieppasivat mukaansa kerta heitolla. Minulle kävi selväksi, että vajaan tunnin
kuluttua minullakin olisi tilaisuus mennä Senaatintorille kuuntelemaan
kapellimestari Osmo Vänskän johtaman Sinfonia Lahden virsiesityksiä ja
taitelijoiden tulkitsemia runoja.
Hieno tarjous, jota en työkiireiden vuoksi ehdi ottaa vastaan, on sinänsä
OK. Minua kiinnostaa nyt enemmän "Kaupungin Isä Meidän".
Helsinkiläiset kutsuvat kaupunkiaan "stadiksi". He pitävät täällä
"urbaaneja tupailtoja". Täällä asuminen on siten jotain erikoista, jossa täytyy
näkyä ero maaseutuun ja sen asukkaisiin, joita puolestaan innostuksen vallassa
nimitellään milloin mitenkin. Ällistyttävää, mutta kerrotun kanssa ruodussa
olevaa on, että tällä stadilla on nyt oma Isä Meitänsäkin.
Nyt herää kysymys, tunteeko Stadin Isä Meidän Maaseudun Isä Meitää?
Ovatko Stadin ja Maaseudun Isä Meidät koskaan tavanneet? Kuinka He tervehtivät?
Poikkeaako heidän sanomansa meille maan matoisille toisistaan? Kun menee
mökille, niin kumpaako pitää kuunnella, kumman neuvoja noudattaa? Senkö, joka
vaikuttaa armeliaammalta?
Huulen heittoa tietenkin, mutta pohjimmaltaan vakavaa sellaista. Kansamme
jakaantuu yhä selvemmin kerroksiin ja osiin. On hyvinvoivaa väkeä ja
syrjäytynyttä köyhälistöä, on stadilaisia ja maaseutuväkeä, on hengellisesti
orientoituneita ja heitä, jotka eivät hengellisistä asioista piittaa, jne.
Kaiken tämän ajopuumaisen muutoksen keskellä voi kysyä, tarvitseeko
valtiokirkon olla etunenässä osoittelemassa yhteiskunnallisten jakojen suuntaan.
Eikö pitäisi käyttäytyä juuri päinvastoin? Eikö pitäisi tehdä kaikki voitava
sen hyväksi, että kansan jakautumisia ei tapahtuisi?
Mainos tuli toki huomatuksi. Tulikohan kukaan lukeneeksi tätä kolumnia?
Takaisin