Kolumni Koillissanomissa elokuussa 2003


DEMARIEN PERHEPOLITIIKKAA KESKUSTALAISITTAIN

         Tämän eduskuntakauden ensimmäiset kuukaudet olivat painajaismaiset, vaikka itsellä ei ollut niissä mitään roolia. Sivustakatsojakin voi aidosti pahoin, siinä määrin kovaa peli oli. Pääministerin vaihdos sen sijaan tapahtui kutakuinkin joustavasti pakko- ja hätätilanteessa. Edellisen hallituksen ohjelma otettiin kuitenkin valitettavasti uu-den hallituksen ohjelmaksi, vaikka siinä oli osoitettu perustavaa laatua olevia heikkouksia. Ehkä henkiset voimava-rat eivät enempään riittäneet. Demareillehan huono hallitusohjelma antaa 99 prosenttia vallasta, jota on nyt lähes ilkamoiden käytetty.
          Vaikka pääministeri on joutunut ottamaan taakan vastentahtoisesti kantaakseen, olisi hänen suuren ja koke-neen avustajakaartinsa katsottava, että poliittiset linjaukset ja käytännön ratkaisut ovat edes jonkin verran so-pusoinnussa keskenään. Nyt jo tökkii pahasti, mikä vain lisää demareiden valtaa. Tuorein esimerkki saatiin päämi-nisterin perhepoliittisista linjanvedoista. Pääministeri kantaa huolta siitä, että syntyvyys on alhaisella tasolla, mikä vaikuttaa aikanaan sen suomalaisjoukon määrään, jonka tehtävänä on maksaa hyvinvointivaltion laskut. Nyky-menollahan lasku per nuppi uhkaa nousta melkoisesti.
           Ajatus sinänsä pääministerillä on kaunis, mutta huolen kantaminen huoltosuhteesta pettää aikajanalla pa-hemman kerran. Nyt alulle laitettavat lapset heikentävät huoltosuhdetta seuraavan neljännesvuosisadan. Heidät-hän on ensin lapsina hoidettava, sitten perus- ja ammattikoulutettava. Vasta täytettyään 25 vuotta alkaa häämöttää se hetki, että ryhtyvät elättämään/huoltamaan nuorempia ja vanhimpia ikäluokkia.
            Pääministerihän odotti heidän helpottavan huolen kantamista suurista ikäluokista. Siihen tämä syntyvyydenlisäyshanke ei ehdi lainkaan mukaan. Suurten ikäluokkien vanhimmat ovat tuolloin 80-vuotiaiden ikäluokkaa, mikä tarkoittaa, että heidän ikäluokkansa on jo luonnollisista syistä pienentynyt olennaisesti ja on edelleen pienenevä suhteellisen nopeasti.
            Entä sitten hallituksen muu perhepolitiikka? Hallitushan aikoo korottaa ensi vuoden budjetilla ensimmäisen lapsen lapsilisää kymmenellä eurolla, muihin lapsilisiin kajoamatta. Tämä johtaa siihen, että inflaatio alentaa mui-den kuin ensimmäisestä lapsesta maksettavien lapsilisien reaaliarvoa vaalikauden aikana selvästi. On tämäkin varsinaista painopistepolitiikkaa!!! Pelivarathan syödään pois verojen alennuksilla nyt jo heti alkuvaiheessa.
              Mistä tällainen politiikka on kotoisin? Se ei ole tietenkään kotoisin mistään, muutoin se on kotoisin dema-reilta. Olin demarien järjestämässä ay-tilaisuudessa, jossa esitelmöi demareita edustava sosiaaliasioiden päällikkö. Hän ilmoitti, että tutkimusten perusteella tyypillisessä demariperheessä on keskimäärin vähän yli yksi lapsi. Tämän mukaan demarit ajavat korotusta vain ensimmäisestä lapsesta maksettavaan lapsilisään. Näin nyt tapahtuu siten kuin demarit ovat omiaan ajatellen päättäneet.
                 Nyt siis Suomen keskusta noudattaa demarien perhepolitiikkaa. Puolueella on syksyllä ylimääräinen puoluekokous. Siellä kannattaisi puhua myös tällaisista asioista - tai mitäpä meikäläiset kepulaisista huolta kanta-maan. Hoitakoot itse asiasta. Tietenkin niin.
Takaisin