Kolumni Koillissanomissa syyskuussa 2003

EUROOPAN UNIONI MUUTTUU LIITTOVALTIOKSI

     Eduskunta käsittelee viikolla 36 Ranskan entisen presidentin Valerie Giscard d'Estaingin vetämän valmistelu-kunnan ehdotusta Euroopan unionin perustuslaiksi. Millaista tulevaisuutta kohti unionia ollaan nyt sen suurten jä-senmaiden toimesta viemässä? Voimme lähestyä tätä meille suomalaisillekin elintärkeää asiaa tietokilpailukysy-myksellä.
     Kysymys kuuluu: "Millä nimellä kutsutaan sellaista yhteisöä, jolla on perustuslaki, kansallishymni, kansallispäivä, kansallislippu, "motto", presidentti, parlamentti, hallitus, ministerit ja oikeusistuinlaitos?" Jos tähän kysymykseen vastaa, että "kansallisvaltiohan" sellainen on, niin ei joudu oitis häpeään. Siis Euroopan unionista ollaan muodos-tamassa kansallisvaltion tunnusmerkit täyttävää valtiorakennetta. Kun se kuitenkin edelleen koostuu myös "valtiois-ta", kuten Suomi, Ruotsi, Saksa, jne., niin kysymys lienee silloin liittovaltiosta.
        On hätkähdyttävää, kuinka kevyesti tällainen muutos voi edetä. Väitän, yli 98 prosenttia eurokansalaisista ei edes tajua, mihin heitä ollaan viemässä. Tämä muutos on paljon merkittävämpi kuin Euroopan yhteisöihin liittymi-nen sen jälkeen, kun maamme oli liittynyt Euroopan talousalueeseen.
         Kaikkein järein muutos nykytilanteeseen nähden tapahtuu yhteisessä ulko- ja puolustuspolitiikassa. Se on perustuslakiin kirjattu uusi ulottuvuus. Ulkosuhdeasioita tulee hoitamaan suurilla valtuuksilla ulkoministeri. Siviilikrii-sinhallinta laajentuu täysimittaiseen ja rajoittamattomaan aseelliseen toimintaan sekä EU:n alueella että sen ulko-puolella. Yhteisö saa varusteluviraston, siis aivan uuden toimijan. Puolustusmenot nostetaan erikoisasemaan ja jäsenvaltioita kehotetaan lisäämään puolustusmäärärahojaan. Puolustukseen muodostettaisiin oma euroryhmänsä. Yhteisö voisi olla perustuslain mukaan sellaisten sotilaallisten operaatioiden rahoituskanava, joita jäsenvaltiot ovat aiemmin rahoittaneet itse.
           Edellä kerrottu tarkoittaa, että suomalaiset sotilaat voidaan tulevaisuudessa tavata millä tahansa sotatante-reella, missä Euroopan unioni on tavalla tai toisella mukana. Aiemminhan on päätetty tapaus tapaukselta osallis-tumisesta kriisinhallintatehtäviin. Se aikakausi on nyt siis päättymässä.
           Näin suuri muutos olisi tarvinnut laajan yhteiskunnallisen keskustelun ja kansanäänestyksen. Nyt käytän-nössä Saksa ja Ranska sopivat, että näin homma hoidetaan.
           Purjehdimme Suomen keskustan johdolla kohti mielenkiintoisia aikoja.
Takaisin