Kolumni Juoksupoika-lehdessä syyskuussa 2003
YMPÄRISTÖYRITTÄJYYS ON HIGHTECHIÄ
Ympäristömme koostuu alkuperäisestä luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Luonnon me ihmiset koemme näkymänä, kuulumana ja tuoksumana. Rakennetun ympäristön taas tunnistamme joko kaupunki- tai maaseutumiljööksi. Elämme uushyödyn aikakautta, joka arvottaa kaikki nämä elementit. Mitä taitamattomammin ihminen täällä maapallolla suhteessa elinympäristöönsä toimii, sen arvokkaammiksi tulevat luontoelämykset ja mielihyvin tunteet, jotka syntyvät hyvin hoidetusta maaseutu- ja kaupunkiympäristöstä.
Tilanne on siis aika hurja mitä enemmän töppöillään toisaalla, sitä suurempia mahdollisuuksia toisaalle luodaan tai suorastaan tarjotaan. Tämä lienee sitä markkinataloutta, jota maapallo yrittää parhaillaan kestää. Mitä enemmän asioita tutkiskelee, sitä selvemmin käy ilmi, että Suomella on eurooppalaisittain erinomaiset mahdollisuudet pärjätä maapallolla. Meillä on osaamista ja riittävästi maapinta-alaa monipuoliseen luonnon kanssa yhteiseloon kestävän käytön periaatteella.
Oulun lähitienoot ovat mallialue luonnon monikäyttöön. Meillä on kansallismaisemiin lukeutuva Limingan peltolakeusalue. Meillä on upea Oulujoen varren alue ja sen molemmin puolin sadan kilometrin säteen sisällä Oulunsalon lentokentästä erämaisia alueita. Luontoyrittäjyydelle tarjoutuu näin erinomaiset mahdollisuudet.
Totesin edellä, että luonto koostuu näkymästä, kuulumasta ja tuoksumasta. Jos matkailija saapuu varta vasten kokemaan tämän kokonaisuuden, hän aistii varsin herkästi myös kaiken sen, mikä on ristiriidassa tämän harmonian kanssa. Tämä merkitsee, että seudullisesti koko yhteiskunnan on pidettävä huoli, ettei näitä säröjä vaikutelmaan tule. Säröttömyys vasta takaa täydellisen elämyksen, josta matkailija on valmis maksamaan "maltaita".
Ympäristöyrittäjyys edellyttää huippuluokan luonto-osaamista, hightechiä omalla tavallaan, ja yhteiskunnan eri toimijoiden saumatonta keskinäistä yhteistyötä. Varsin monet luontoyrittäjyyden kohteet ovat vuodenaikoihin sidottuja, jolloin yrityksistä tulee pakosta todellisia monialaosaajia- ja toimijoita. Yhtä selvää on, että julkinen valta on valvonnan ja infran varmistajan rooleissa lähes kaikessa taustalla mukana.
Maakunnanliitolla ja seutukuntahallinnolla on luonto- ja muun ympäristöyrittäjyyden taustan takaajina poikkeuksellisen merkittävä asema. Otetaanpa vaikka huomioon se, mitä edellä kirjoitin todellisen elämyksen muodostumisen edellytyksistä.