Puheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 17.9.2003
ARVOISA PUHEMIES!
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus adoptoi edeltäjänsä hallitusohjelman, joka lupaa 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Se ei lupaa puolittaa työttömyyttä, eikä se määrittele sitä, mitä työmarkkinoilla muutoin tapahtuu sen toimikauden aikana. Lipposen hallitukset epäonnistuivat työttömyyden puolittamisessa ja Vanhasen hallituksen alkutaival on ollut työpaikkojen katoamisen aikaa lähes 1990-luvun alun malliin. Viimeksi mainitusta ei voi toki syyttää Vanhasen hallitusta. Ylikansalliset yhtiöt toimivat karuimman mallin mukaan maksimoidakseen taloudellisen tuloksensa asemamaasta ja työntekijöistä inhimillisinä olentoina välittämättä. Tämä on se toimintaympäristö, jossa noiden 100 000 uuden työpaikan pitäisi syntyä.
Hallitus on kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana paljastanut kaikki korttinsa, joten sen toimintapolitiikan arviointi on mahdollista. Se tunnistaa taloudellisen taantuman ja katsoo tilanteen olevan niin pahan, että velkaelvytyksellä on yritettävä lisätä kotimaista kulutusta, joka toisi lisää työpaikkoja. Mielenkiintoista on mitoitus. Hallitus uskoo, että prosentin veroale tuottaa kuvatun vaikutuksen. Tätä politiikkaa on arvioitava yleisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä. Yleensäkin arviointi pitäisi tehdä aina siinä, toimimmehan yhtenäisvaluutan oloissa avoimilla, yhteisillä sisämarkkinoilla.
Suomen hallituksen tavoin Ranskan hallitus on valinnut saman taktiikan. Pääministeri Raffarinin hallitus on kuitenkin valinnut yhden prosentin sijasta kolmen prosentin tuloverojen alen. Se johtaa Ranskassa voimakkaaseen budjettialijäämään. Ranska rikkoo näin jo toista vuotta peräkkäin EU-maiden sopimusta, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa olla yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ranskan esimerkillä on monta merkityksellistä vaikutusta myös Suomelle. Ensinnäkin tuloverojen yhden prosentin alennuksella ei voida olettaa olevan juuri mitään merkityksellistä työllisyyttä kohentavaa vaikutusta. Toiseksi Suomi on tekemässä velkaa tilanteessa, jossa sen markkinakilpailijat - Ranskan ohella myös Saksa ja Italiakin - eivät välitä ns. EMU-kriteereistä mitään. Velan tekemisen sijasta Suomen hallituksen olisi tullut valita sisäisen infran vahvistamisen tie keräämällä sitä varten varoja kansalta. Nyt hallituksen budjettiesityksessä kurimuslistalla ovat niin perustienpito, rautatieliikenne kuin joukkoliikennekin. Sijoittaminen niihin loisi valittua keinoa varmemmin toimeliaisuutta maan eri osiin. Nyt valittu veroalelinja vaikuttaisi parhaimmillaankin vain suurimmissa asutuskeskuksissa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että hallitusta vetää Suomen keskusta, joka on oppositiossa kantanut huolta maan kaikista osista. Kolmanneksi nyt on nähty, että mallioppilaspolitiikka EU:ssa ei tuota merkittävää taloudellista hyvää, ei edes todella maltillinen tulonjakopolitiikkakaan. Nyt on valttia etsittävä mm. mallikelpoisesti toimivasta maan rajojen sisäpuolella olevasta logistiikasta. Se merkitsee aktiivista sijoittamista tulevaisuuteen. Nyt hallitus toimii juuri päinvastoin. Tätä ei pidä äänestämättä hyväksyä.
Sijoittaminen valtakunnan liikennejärjestelmään on perusteltua myös laajemmin maailmantalouden näkökulmasta. Yhdysvallat on politiikallaan osoittanut, että nyt on käynnistynyt taistelu maapallon jäljellä olevista uusiutumattomista luonnonvaroista, niistä ensimmäisenä raakaöljyvarannoista. Tämä on johtava lähi tulevaisuudessa näiden energianlähteiden pysyvään reaalihintojen kohoamiseen. Viisas yhteiskunta tunnistaa ajan merkit ja ryhtyy pikaisesti kehittämään uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiahuoltoa. Suomen kaltaisessa maassa tähän on erinomaiset mahdollisuudet. Sijoittaminen siihen luo välittömästi työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta. Päästökaupassa se on todellista kauppatavaraa. Pitkällä aikavälillä uusiutuviin energianlähteisiin perustuva energiahuolto pyörittää euroja maan rajojen sisäpuolella, millä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Nyt on tällaisen politiikan etsikkoaika. Tämänkin uskoisi sopivan erityisen hyvin Suomen keskustan politiikkaan. On itsestään selvää, että uusiutuviin energianlähteisiin perustuva järjestelmä edellyttää väyläverkoston hyvää kuntoa ja logistisen järjestelmän toimivuutta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys on alijäämäinen. Sen ei tarvitsisi olla sitä edes hallituksen valitsemalla veroalepolitiikalla, jos verohallinto keräisi tarmokkaasti ne verot ja maksut, joista eduskunta on päättänyt. Valtiolta jää miljardeja euroja verotuloja saamatta harmaasta taloudesta ja ylikansallisesti mahdollisesta veronkierrosta johtuen. Varsinainen talousrikollisuus on viime aikoina entisestään laajentunut ja kerännyt piiriinsä entisten toimijoiden lisäksi huume- ja muuta rikollisuutta. Tyydytyksellä on pantava merkille, että hallitus budjettiriihessään lisäsi miljoonan euron verran panostusta harmaan talouden nujertamiseen. Eduskunta voisi laittaa oman kortensa kekoon lisäämällä 10 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Tämä sijoitus juuri tässä vaiheessa pelastaisi hallituksen budjettipolitiikan sen jäljellä olevana toimikautena. Pelkkä rahallinen panostus talousrikostutkintaan ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan niitä lainsäädännöllisiä toimia, joita alan johtavat tutkijat ovat ehdottaneet.
Kuten aiemmin jo totesin, maammekin joutuu ottamaan yhä selvemmin huomioon kansainvälisen toimintaympäristön. Fossiilisten energianlähteiden reaalihinnan kohoaminen vaikuttaa erityisesti maapallon köyhimpien alueiden ihmisten elämään, mikä laajentaa rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. Kansainvälisen kehitysavun tarve lisääntyy, samoin tarve ohjata turvaavasti käytettävissä olevia varoja kestävää taloutta edistäviin tarkoituksiin. Peltometsätalous nousee näin monilla alueilla avainrooliin, sillä sen avulla auringonenergiaa kanavoidaan samaan aikaan ravinnon ja energian tuotantoon sekä eroosion pysäyttämiseen. Kokemus on osoittanut, että kehitysavun kohottaminen on harvojen hallitusten toimien kärkipäässä. Tämän vuoksi prof. Tony Atkinsonin ehdottama kansainvälinen lotto voisi olla keino aloittaa ylikansallisen ylimääräisen potin kerääminen kehitysmaille. YK:n toteuttamana se pitäisi viikoittain maailmanjärjestön ihmisten huulilla. Suomi luvattuna lottomaana voisi toimia tässä aloitteellisena ja myös käytännön toteuttajana.
Takaisin