Kolumni Koillissanomissa lokakuussa 2003
VASTAVETO KIINA-ILMIÖLLE

      Viimeisen puolen vuoden aikana ylikansalliset yhtiöt ovat lakkauttaneet Suomesta yli 20 000 työpaikkaa. Vaikka yhtiön tuottavin yksikkö olisi ollut täällä, se on lopetettu. Työpaikat on joko katsottu aikansa eläneiksi tai ne on vain siirretty Kiinan kaltaisiin halvan työn maihin. Vanhasen hallitukselle tämä on huono uutinen. Onhan se luvannut luoda maahan 100 000 uutta työpaikkaa 4-vuotiskauden aikana. Suomi on itse eräällä tavoin syypää tähän kurjaan kehitykseen. Täällä ei rangaista monen teollisuusmaan tavoin siitä, että sanoo irti henkilökuntaa. Tämä näkökohta on joskus helpottanut työpaikkojen perustamista tänne, mutta nyt se toimii rankimman mukaan toisin päin.
        Suomen työllisyyspolitiikan todellinen waterloo näyteltiin äskettäin Kemijärvellä. Valtio oli tukenut Salcompia 30 miljoonalla vanhalla markalla, jotta yhtiö säilyttäisi Kemijärven työpaikat. Heti, kun "rauhoitusaika" oli kulunut umpeen, firma ilmoitti tehtaan sulkemisesta. Kännykkälatureiden tuotanto siirretään Kiinaan. Aiheetta ei puhuta ja kirjoiteta Kiina-ilmiöstä.
         Mitä viime kuukausien tapahtumat ovat sitten opettaneet? Paljonkin. Realiteetit on syytä vihdoinkin ottaa huomioon tuki- ja työllisyyspolitiikassa. Ylikansallisten yhtiöiden kosiskelijoiksi ei kannata enää sortua. Epävarmoja työpaikkoja ei kannata tänne ostaa. Kun olosuhteet ovat muihin vaihtoehtoihin nähden kohtuulliset, niin kansainväliset yhtiöt käyttävät täkäläisiä mahdollisuuksia hyväksi.
        Tulevaisuuden työllistämispolitiikassa on kaksi kivijalkaa: osaaminen ja panostaminen työpaikkoihin, joita ei voi viedä täältä pois vaikka haluaisi.
        Viime kuukaudetkin ovat osoittaneet, että suunnitteluyksiköt täällä säilyvät, vaikka kokoonpanotyöpaikat katoavatkin halvan työvoiman alueille. Tämä tarkoittaa uudenlaista sijoittamista yliopistoihin ja tiedekorkeakouluihin. Edellisen vaalikauden aikana tässä tehtiin kalliiksi käyviä virheitä. Vanhasen hallituksen on pakko muuttaa näiltä osin kehyspäätöstään menosäännöistä välittämättä. Yliopistolaitos tarvitsee rahoitukseensa reaaliarvoltaan viidenneksen lisäystä vaalikauden aikana. Tietenkään emme hylkää myöskään tuotannollisia kohteita tuki- ja sijoituspolitiikassa, mutta katsomme tarkoin, kenelle verorahojamme jaamme.
        Toinen painopiste on sijoittaminen työpaikkoihin, joita ei voi viedä täältä pois. Suomi tuo nyt energiastaan 70 % ulkomailta. Tämä sadannes on saatava merkittävästi pienenemään alueellisesti hajautetuilla kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla ratkaisuilla. Teknologiaohjelma Densy arvioi, että tämän lohkon liikevaihto nousee kuuteen miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Pelkästään jo se toisi 7500 sellaista uutta työpaikkaa, joita ei voi viedä täältä pois tuhoamatta itse järjestelmiä. Hajautettujen energiajärjestelmien markkinat kasvavat Euroopassa 15 prosentin vuosivauhdilla. Mitä enemmän olemme teknologian kehittämisessä itse mukana, sitä enemmän maksatamme omia kehityshankkeitamme rajojemme ulkopuolisilla tahoilla.
           Täällä Pohjois-Suomessa kaikki luontoon liittyvät kehittämishankkeet ovat maassa säilymisen suhteen varmoja. Siksi meidän tulee kartoittaa, mitä matkailuun ja muuhun luonnon kestävään hyödyntämiseen liittyvää voisimme täällä vielä kehittää. Tähän liittyy olennaisesti sijoittaminen teiden ja rautateiden kuntoon. Vielä nyt, kun uusiutumattomia energiavaroja on kohtuuhinnalla saatavilla, on panostettava alueellisiin logistisiin järjestelmiin. Siirryttäessä kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin kaiken tulee olla erinomaisessa kunnossa.Takaisin