Kolumni Koillissanomissa lokakuussa 2003
BARENTSIN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISTÄ - MUTTA MITEN?

      Aloitteet kuuluvat politiikkaan. Poliitikko, joka ei tee aloitteita, on kohta entinen poliitikko. Bernsteinilaisten demarien sovellus tästä on:"Tärkeintä on liike". Muuan sikäläinen merkittävä vaikuttaja vastasi minulle äimisteltyäni erästä täysin älytöntä hallintomuutosta, että hallituksessa oloon kuuluvat jatkuvat muutokset, oli niissä älyä tai ei. Tämä on poliittista realismia, jonka kanssa pitää oppia elämään. Se kuitenkin pakottaa arvioimaan tehtyjen aloitteiden laatua ja rakentavahenkisesti tuloksellisuuttakin.
       Muistissa on, kuinka muuan pääministeri ilmoitti, että EU:n elintarviketurvallisuusvirasto tulee Suomeen. Tilatkin ovat tämän mukaisesti valmiina ja niistä maksetaan vuokraa, mutta virkamiehiä niihin ei ole toistaiseksi ilmestynyt. Samainen pääministeri toi politiikkaan aloitteen "pohjoisesta ulottuvuudesta". Konkreettinen osa tuon alueen toimeliaisuutta on Barentsin meren alueen yhteistyö. Sen tiimoilta on käyty mm. hallinnon reviirirajataisteluja, pidetty eritasoisia kokouksia ja konferensseja sekä kirjoitettu pääkirjoituksia. Demarit ovat olleet siinä kaksoisroolissa: aloitteentekijöinä ja saamattomuutensa arvostelijoina. Oma lukunsa ovat maakuntaliitot, jotka haluaisivat saada rahaa voidakseen huseerata tälläkin rintamalla.
        Elämme parhaillaan kolmatta globalisaatiota. Edelliset kaksi jättivät meille fossiilisten energianlähteiden varannot. Länsimainen teollinen rakenteemme nojaa näiden ja muiden uusiutumattomien energianlähteiden hyödyntämiseen. Kun mitään näyttöä todella laajasta ja merkittävästä siirtymisestä uusiutuviin energianlähteisiin ei ole näkyvissä, fossiiliset energianlähteet, erikoisesti raakaöljy ja maakaasu, tullaan käyttämään Euroopassa loppuun.
     Barentsin alueen öljy- ja kaasuvarat ovat lähellä Euroopan suurkuluttajia. Intressi hyödyntää niitä on täällä suuri. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka vähin tai suurin ympäristövaurioin tämä tapahtuu. Kioton ilmastosopimuksen toteuttaminen joutuu ilman muuta lujille, mutta herkälle arktiselle luonnolle tuotetut vauriot saattavat olla katastrofaaliset. Tällä hetkellä alueella huseeraavissa ulkopuolisissa tahoissa ei ole yhtään, joka ottaisi ympäristönsuojelun vakavasti. Suomen maakuntaliittojen ilmestyminen rahoineen näyttämölle ei muuttaisi tilannetta miksikään. Demarit haluaisivat Alpo Löytynojan johdolla kaivaa samalla esiin malmeja. Tässäkään yhteydessä he eivät puhu mitään ympäristönsuojelun vaatimusten huomioonottamisesta.
         Palataanpa lähtöruutuun. Pitäisikö olla pettynyt, kun "pohjoisen ulottuvuuden" hanke ei ole edistynyt arktisten luonnonvarojen hyödyntämisessä? Ei pitäisi, yksinkertaisesti ei pitäisi. Hyödyntämisen pitää täyttää ympäristönsuojelun tiukimmat vaatimukset. Jos tähän ei kyetä, niin jääköön hyödyntäminen neljännelle globalisaatiolle. Niin, että mitä olivat ne kaksi ensimmäistä globalisaatiota. Katso kirjastani "Kolmas globalisaatio"!      
Takaisin