Vuoden talousarvion lähetekeskustelussa 11.9.2001

ARVOISA PUHEMIES!

    Budjetin lähetekeskustelun tyypillisessä puheenvuorossa käydään läpi niitä määrärahavajeita, joita hallituksen talousarvioesitykseen on päässyt luiskahtamaan. Rohkenen poiketa tästä turvallisesta linjasta ja keskityn käymään läpi paria  tulopuolen asiaa.

    Ensinnäkin yhteisöveron tuotosta. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan se sukeltaa jo tänä vuonna 10 miljardia markkaa ja jää 36 miljardiin markkaan. Ministeriö arvioi ensi vuoden tuotoksi noin 32 miljardia markkaa. Miltä sitten verohallituksen tilastot näyttävät? Vuonna 1999 yhteisöveron tuotto oli 34 ja viime vuonna 38 miljardia markkaa. Näinä vuosina heinäkuun loppuun mennessä yhteisöverotuottoa oli kertynyt kumpanakin vuonna noin 16 miljardia markkaa, kun tänä vuonna vastaava luku on 17,5 miljardia markkaa, siis toistaiseksi selvää nousua romahduksen sijaan. Tämä ei tietenkään estä yhteisöveron tuoton suoranaista romahdusta loppuvuoden ja vielä enemmän ensi vuoden aikana. Jos kuitenkin yhteisöveron tuotto putoaa ensi vuonna nykyrahassa 32 miljardin markan tasolle, merkitsee se vain paluuta vuoden 1999 tuottotasolle.

     Toiseksi saamatta jäävistä verotuloista. Sinänsä laillista elinkeinotoimintaa harjoitetaan ilmoittamatta siitä viranomaisille ensisijaisena tarkoituksena verojen ja maksujen välttäminen. Verorikostutkijoiden yleinen arvio on ollut, että näin muodostuvan harmaan talouden vuoksi valtiolta jää saamatta vuodessa kymmenestä kahteenkymmeneen miljardiin markkaan verotuloja. Näillä tuloilla olisi suorastaan ratkaiseva merkitys valtionvelan lyhentämisessä ja hyvinvointivaltion menotalouden tasapainottamisessa, mutta verohallinnon ylintä johtoa on ollut erittäin vaikea saada näihin talkoisiin mukaan. Monet kansanedustajat ovat olleet kanssani miettimässä, mistä kenkä oikein puristaa. Tämä suuri kysymys sai osavastauksen tämän vuoden heinäkuun 25 päivänä, kun tuli tietoon Erkki Vanamon verohallinnon veronkantoyksikön nimissä laatima muistio.

     Siteeraan seuraavassa sanatarkasti osia Erkki Vanamon muistiosta:

     "Harmaan talouden piirissä tapahtuva tuotanto kasvattaa bruttokansantuotetta ja sitä kautta yhteistä hyvinvointia samalla tavalla kuin muukin tuotanto. Harmaan talouden piirissä työskentelevät ovat usein yhteiskunnan vähävaraisimpia, jotka muutoin olisivat työttöminä ja siten heidän työpanoksensa jäisi muuten käyttämättä. Samalla he saavat tuloja, joten harmaalla taloudella on myönteisiä tulonjakovaikutuksia. Harmaa talous tuottaa osin tavaroita ja palveluksia, joita ei voida tuottaa kannattavasti verolliseen hintaan, mutta joille on kysyntää alemmalla hintatasolla ja siten se korjaa verotuksen aiheuttamia markkinavääristymiä. Samoin harmaa talous voi toimia varaventtiilinä silloin, kun talouden mielivaltainen sääntely muutoin rajoittaisi taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Lopuksi harmaan talouden haittavaikutusten määrä riippuu siitä, miten hyödyllisiin tarkoituksiin verotulot käytetään. Jos verotuloja käytetään taloudellisesti epäterveisiin tarkoituksiin, kuten taloudellisesti kannattamattomien teollisuudenalojen tukemiseen, tuottamattomiin julkisiin investointeihin ja kerskainvestointeihin, harmaan talouden mahdollistama yksityisen kulutuksen lisäys on taloudellisesti järkiperäistä."

    Todella mielenkiintoista tekstiä kansanedustajien luettavaksi, mutta ovatko asiat todella näin ja ylipäätään, pitääkö yhteiskunnan hyväksyä kuvattu toimintamalli.

    Käyn asiakirjan asiavirheitä lyhyesti läpi. Vanamo ei näytä tietävän, että merkittävä osa verotuksen ulkopuolelle jäävästä harmaasta taloudesta tapahtuu sijoitustoiminnassa, erityisesti kansainvälisissä sijoituskohteissa ja jää siten kokonaan tuotanto-käsitteen ulkopuolelle. Vanamon väite siitä, että työttömät toimisivat harmaan talouden pääasiallisena käyttövoimana, ei niinikään pidä paikkaansa. Ylivoimaisesti suurin osa harmaasta taloudesta tapahtuu nykyisin elinkeinoelämän piirissä ja valtaosa sen tuottamista tuloista jää harmaan talouden piirissä toimiville yrityksille ja niiden omistajille. Harmaan talouden piirissä toimivat voivat tietenkin nauttia perusteettomia työttömyyskorvauksia ja muita sosiaalietuja kasvattaen siten yhteiskunnan verorasitusta. Vanamon väitteiden vastaisesti verollinen tuotanto muodostuu kannattamattomaksi harmaan talouden aiheuttamien kilpailun vääristymien takia.

     Erkki Vanamon mukaan harmaa talous on ainakin taloudellisesta näkökulmasta hyväksyttävää vähentäessään kansan valitseman eduskunnan mahdollisuuksia verovarojen ei-järkiperäiseen käyttöön. Hän siis haluaa siirtää päätösvallan eduskunnalta harmaan talouden harjoittajille. Tässä on syytä muistaa, ettei harmaan talouden aiheuttama verotuksen keventyminen suinkaan kohdistu tasaisesti eri veronmaksajaryhmiin, vaan painottuu pimeätä sijoitustoimintaa harjoittaviin hyvätuloisiin, harmaasta taloudesta välillisesti hyötyvään elinkeinoelämän osaan, yhteiskunnan pelisäännöistä piittaamattomiin liikemiehiin ja harmaan talouden alueella toimiviin ammattimaisiin talousrikollisiin.

    Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan verojaosto ja myös asianomaiset ministerit kiinnostunevat siitä, millaista toimintamallia verohallitus nykyisin pyrkii toteuttamaan.
Takaisin