TIETOYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSEMINAARI Helsingissä 17.10.2001

Liikennevaliokunnan kannalta elinkeinoelämään kohdistuvaan tietohyökkäykseen liittyvät näkökohdat voidaan jakaa selkeästi kahteen osaan, niihin, joilla voidaan yrittää vaikuttaa suomalaisella lainsäädännöllä, ja niihin ilmiöihin, jotka on hyvä tunnistaa, mutta joihin maamme kansanedustajien on käytännössä mahdotonta vaikuttaa.

Edelliseen kategoriaan kuuluvana eduskunta sai juuri valmiiksi laineräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä. Tällä lailla kielletään teknisen suojaukseen tarkoitettujen laitteiden, tietokoneohjelmien ja muiden järjestelmien sekä niiden olennaisten osien oikeudeton hallussapito, käyttö, valmistus, maahantuonti ja muu merkityksellinen toiminta. Viestintä virastolle annetaan yleinen valvontatehtävä. Valvonta perustuu suurelta osin siihen, että kielletystä toiminnasta kärsivät ilmoittavat kiellon rikkomisesta tai sitä koskevasta epäilystä Viestintävirastolle. Markkinavalvontaa koskeva tarkastusvaltuus kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa on kytketty konkreettiseen rikosepäilyyn. Samassa yhteydessä on muutettu myös rikoslain 38 luvun  8a §:ää.

Johdantokappaleen jälkimmäiseen näkökohtaan liittyy tietoisuus mm. maailmanlaajuisesta Yhdysvaltain johtamasta Echelon -tiedustelujärjestelmästä, joka liittyy olennaisesti sähköisen viestinnän turvallisuuteen. Echelon -järjestelmässä keskeinen vaikuttaja näyttäisi olevan Yhdysvaltain Kansallinen Turvallisuuspalvelu, NSA, joka on itse asiassa Yhdysvaltain armeijan tiedustelulaitos. Euroopan unionia sen toiminta kiinnostaa väitettyjen teollisuusvakoilutapausten johdosta. Syyskuun 11 päivän tapahtumien jälkeen voisi kuvitella

NSA:n kaikkinaisen toiminnan entuudestaan aktivoituneen. EU-maistaerityisesti Ranska on ollut huolissaan NSA:n toiminnasta. Toisaalta NSA on suhtautunut kielteisesti viestiliikenteen vahvojen salausjärjestelmien viemiseen Yhdysvaltojen ulkopuolelle.Takaisin