Professori Erkki Pulliainen
SANTA FOODS - luonnontuote & elintarvikemessuilla
Saariselällä 10.11.2001
POHJOISEN RAVINNON SALAISUUS
Pohjoisen luontoa luonnehtivat toisaalta kasvualustan niukkaravinteisuus ja ilman kylmyys, ja toisaalta pitkä kesäinen valoisa kausi ja lyhyt, intensiivinen kasvukausi. Tähän olosuhdeyhdistelmään kasvit ovat kehittäneet monityydyttymättömien rasvahappojen synteesin. Kaksoissidoksineen nämä rasvahapot ovat "energiapaukkuja" ja lisäksi ne ovat tyydyttyneistä rasvoista poiketen alhaisissa lämpötiloissa juoksevampia. Kasveja syöville eläimille ja ihmisille nämä kasvien ominaisuudet ovat erittäin hyödyllisiä. Poro pystyy jopa ohjaamaan kehossaan tyydyttymätöntä rasvahappoa sinne, missä rasvan juoksevuudesta on hyötyä eli raajojen sorkkien puoleisiin päihin. Aivan samalla tavoin Lapin luonnossa näyttää syntetisoituvan satoja aineita, joita me ihmiset kutsumme "aromiaineiksi". Yksimahaisilla eläimillä ravinnon koostumus heijastuu suoraan kudosten koostumukseen, kun taas monimahaisilla märehtijöillä, kuten poroilla, pötsin mikrobit modifioivat voimakkaasti tätä vaikutusta. Villipeuran/poron merkitys ihmisen kannalta onkin siinä, että tämä laji pystyy näin muuntamaan kitkerän makuiset jäkälät syömäkelpoiseksi ravinnoksi.