MIHIN GEORGE W. BUSHIN POLITIIKKA JOHTAA?
Mitä enemmän aikaa kuluu syyskuun 11. päivän traagisista tapahtumista New Yorkissa, sitä selvemmäksi käy, että Yhdysvaltain kansan vähemmistön äänillä valittu presidentti George W. Bush keskittyy toiminnassaan maapalloa valvovan poliisin rooliin. On selvää, että terroriteoista epäillyt Osama Bin Laden ja muut vastaavat toimijat on saatava kansainvälisen tuomioistuimen eteen, jonka tehtävänä on ratkaista heidän syyllisyytensä ja tehtävä sen mukaiset päätökset. Yksin tästä ei kuitenkaan ole ollut enää pitkään aikaan kysymys. Tämän varjolla George W. Bush on ryhtynyt ohjaamaan koko maapallon elämää; supervallasta on tulossa ylivalta, joka yrittää alistaa määräysvaltaansa kaiken. Niitä, jotka eivät heti kaikkea Valkoisessa Talossa päätettyä hyväksy, nimitellään epämiellyttävillä ilmaisuilla.
Viime vuosisadan viimeisen neljänneksen parasta antia oli pyrkimys pelastaa ahtaaksi käyvän planeettamme elollisen luonnon monimuotoisuus ja parantaa täällä elinympäristöjen tilaa. Näissä tarkoituksissa neuvoteltiin merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia, joita kuitenkaan Yhdysvallat ei ole sittemmin hyväksynyt. Tunnetuin esimerkki tällaisesta hyvin itsekkäästä käyttäytymisestä on Kioton ilmastosopimus. Bushin tuoreimmat kannanotot viittaavat siihen, että hänen mielestään USA:n pitäisi nyt sanoutua irti jopa vanhoistakin sopimuksista.
Tapa, jolla Yhdysvallat alistaa muita (lähinnä läntisiä) valtioita käyttöönsä, on kova. Se näyttää päättäneen selvästä työnjaosta: USA pommittaa viholliseksi koetun maan hajalle ja muut valtiot rakentavat raunioista uuden toimivan yhteiskunnan. Suomikin on vedetty tähän työnjakoon mukaan. Eduskunta kokoontuu 9. ja 10. päivä tammikuuta päättämään "yhteiskunnan rakentajien" lähettämisestä Afganistaniin. Erittäin merkityksellistä tässä on, että USA ei ole suostunut lopettamaan siellä pommituksia, vaan meikäläiset upseerit ja muut toimijat lähetettäisiin sodan keskelle. Itse kukin voi mielessään kuvitella, millaisia johtopäätöksiä tästä aikanaan tekevät tahot, jotka ajavat Suomea demarien tavoin "arkipäiväisesti" Naton jäseneksi.
Kaiken tämän takana tikittää Yhdysvaltain sisällä yhteiskunnallinen pommi. Maa käpertyy yhä selvemmin presidenttinsä mukana syyskuun 11 päivän tapahtumien ympärille. Samalla jäävät toissijaiseen asemaan USA:n sisäpoliittiset asiat, kuten koulutuksen, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaaliturvan ja turvallisen liikennejärjestelmän kehittäminen. Nämä asiat eivät tosin koskaan ole olleet republikaanien ohjelmien kärkipäässä, jota ovat hallinneet veronalennukset. Nyt niiden rinnalla ohjataan kritiikittömästi setelipainorahaa kasvaviin sotamenoihin ja tukeen lentokone- ja muulle teollisuudelle.
Väitän, että yksipuolistamalla poliittisen toimeliaisuuden kiinnostusaluetta George W. Bush on tekemässä kauaskantoista virhettä, jolla on oleva koko maapalloa koskettavia vaikutuksia lähi vuosina. Ketkä mellakoivatkaan Argentiinassa parhaillaan? Yhteiskunnan keskiluokkaan lukeutuvat!
Kuuntelin juuri (29.12.) BBC:n lähettämänä edellisen presidentin Bill Clintonin äskettäistä puhetta. Se oli George W. Bushin puheisiin verrattuna kuin kertomus toiselta planeetalta. Yhdysvaltain politiikka on kokenut valtavan linjamuutoksen presidentin vaihtumisen myötä. Tuhannen setelipainotaalan kysymys kuuluu: "Kantaako kuitenkaan Bushin kovuus pitkälle näin pienellä planeetalla?"
Kaikesta huolimatta: Onnellista Vuotta 2002!