Kolumni Koillissanomissa huhtikuussa 2002

SAMMUTETUT LYHDYT VAI SELKEÄT TAVOITTEET - KAKSI  ERILAISTA SUHTAUTUMISTA VALTAAN

      Maailma on täynnä potentiaalista valtaa, kysymys on vain siitä, kuka kulloinkin sieppaa sen käyttöönsä. Koskaan maailmanhistoriassa valta ei näytä jääneen käyttämättä. On puhuttu (tilapäisistä) valtatyhjiöistä, mutta pian joku tai jotkut  paikalle sattuneista ovat ryhtyneet käyttämään valtaa toisten samalle paikalle osuneiden yli. Tyhjiöillähän on jo fysiikan lakien mukaankin taipumus täyttyä.
       Järjestäytyneen yhteiskuntamallin eettis-moraalisesti korkein aste on demokratia. Edustuksellisessa demokratiassa kansa valitsee (keskinäisen sopimuksensa mukaisella tavalla) edustajansa käyttämään valtaa itsensä ylitse sovitun pituisen tai sitä lyhyemmän ajan. Valintasopimukseen sisältyy valitsijoiden oikeus ja suorastaan velvollisuus arvioida valittujen toimintaa ja tarpeen mukaan myös mahdollisuus arvostella heidän aikaansaannoksiaan ja ratkaisujaan.
        Järjestäytyneessä demokratiassa on mm. se hyvä puoli, että sen muodolliset toimet ovat ennakoitavissa olevia. Niinpä juuri nyt täällä Suomessa kaikki tämän maan tulevaisuudesta kiinnostuneet voivat valmistautua vuoden 2003 maalisvaaleihin. Samasta syystä on kannattanut luoda pelisäännöt poliittisten puolueiden perustamista ja puoluerekisterin ylläpitoa silmällä pitäen.
         Poliittiset puolueet on perustettu vallankäytön välineiksi. Poliittisella puolueella pitää - ymmärrykseni mukaan - olla myös selkeä tehtävä, "missio",  ollakseen aivan oikea puolue. Mitä jalompi tuo tehtävä ihmisen ja/tai luonnon hyvinvoinnin edistämisen kannalta on sen parempi. Näin suureksi yllätyksekseni ei kuitenkaan enää yleisesti ajatella. Tärkeäksi on muodostumassa vain osallistuminen päätöksentekoon, olivatpa nuo päätökset sisällöltään oikeastaan millaisia tahansa.
 Tästä on ollut seurauksena, että kaikkien suurehkojen puolueiden käytännön politiikat alkavat muistuttaa kovin paljon toisiaan.
         Tämä politiikan  sisältöjen samankaltaistuminen voi ajan oloon mm. vähentää kansalaisten äänestysintoa, johtaa mieltä vailla oleviin kompromisseihin ja korostaa yksilöiden kelpoisuuden merkitystä politiikassa. Viimeksi mainitussa kielteisyys syntyy siitä, että poliitikon toiminta ei noudata tämän ennen vaaleja ilmoittamaa linjaa. Monissa poliittisissa puolueissa sallitaan - ymmärrettävistä syistä - yleisesti vain puoluejohtajien profiloituminen.
          Ennen vanhaan puhuttiin kielteiseen sävyyn "sammutettujen lyhtyjen politiikasta". Nyt tällainen näyttää saavan aivan uusia mittasuhteita. Maailma kuitenkin huutaa suureen ääneen mm. sellaisten puolueiden perään, joiden kirkkaana tehtävänä on kasvavan inhimillisen hädän lieventäminen ja luonnon pahoinvoinnin lopettaminen. Kohtalokkain seuraus voimistuvasta  ristiriidasta tarpeen ja toteutuneen välillä olisi, että maapallo ajautuisi takaisin diktatuurien aikakauteen.
 
 Takaisin