Lisäbudjettipuhe 17.5.2002
"RISUPAKETTI STRIP-TEASE"
Arvoisa puhemies!
Eduskunta on saanut lisäbudjettiesityksen muodossa näytön siitä, mitä se kuuluisa "risupaketti" käytännössä oikein on. Sillähän on jo julkisten tunnustusten mukaan lunastettu edustajia suosiollisiksi viidennelle ydinvoimalalle.
Momentille 30.31.44, Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, ehdotetaan myönnettäväksi lisää 2 341 000 euroa. Tästä tarpeesta 1 316 000 euroa ilmoitetaan aiheutuvan KMO:n laatimisen jälkeen tapahtuneesta kustannustason noususta ja 1 025 000 euroa syksyn 2001 myrskytuhoista johtuvasta metsänviljelyn lisääntymisestä. Lisäksi myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 8 100 000 eurolla, mistä 4 710 000 euroa KMO:n toteutukseen ja 3 390 000 euroa myrskytuhojen aiheuttamaan metsänviljelyyn.
Maa- ja metsätalousministeriö perusteli esitystään lisäbudjettiriihessä seuraavasti: "Jos myöntämisvaltuutta ei koroteta, vähenevät metsänparannustyöt merkittävästi. Myöntämisvaltuuden korotuksen epääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että talousarviossa jo myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä. Lisäksi valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksen 2,341 miljoonan euron lisäys jää kokonaan käyttämättä." Näiden uhkakuvien välttämiseksi myöntämisvaltuus lisättiin lisäbudjettiriihessä.
Siis kaikki nämä lisäykset tehtiin pakkotilanteessa, joka on täysin riippumaton mahdollisesta sähköntuotannon lisäämistarpeesta. Onpa siinä siis varsinainen kaikkien risupakettien äiti.
Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota muuhunkin viime kuukausina risuasioissa tapahtuneeseen. KTM käytännössä pysäytti Vapo Oy:n kolmanneksen myyntiin tähtäävällä operaatiollaan firman puuenergialiiketoiminnan. Tässä tarkoituksessa puuenergiatoimialaosuus Vaposta ensin yhtiöitettiin, mutta sitten taas liitettiin yhtiöön, josta kolmannes myytiin Metsäliitolle. Näin onnistuttiin aiheuttamaan haluttu häiriö energiapuuliiketoimen kehittämiseen ja käytännön toimeliaisuuteen, jota on jo ehditty hyödyntää eduskunnan käytäväkeskusteluissa vaikka kuinka paljon. Energia-ala on todella kovaa peliä.
Löytyypä lisäbudjettiehdotuksesta toinenkin "risupakettihelmi". Energiatuen momentille esitetään lisäystä peräti 480 000 euroa. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 4 000 000 eurolla, jotta "kansallisen ilmastostrategian tavoitteet saavutettaisiin." Näillä rahoillahan todellakin ilmaston lämpenemishuolet poistuvat!
Uusiutuvien energianlähteiden alan teollisen tuotantomme arvo on yli 500 miljoonaa euroa ja yksin tuulimyllyjen osien viennistä saamme 200 miljoonan euron vuotuiset vientitulot. Neljällä ja puolella miljoonalla eurolla ei pystytä viemään läpi minkäänlaista kunnollista kehittämishanketta, kun otetaan huomioon se pohjataso, jolta meillä on ponnistettava ylöspäin.
Yli viidentoista edustajavuoden aikana tämä risupaketti taitaa olla suurin kupla, mikä on vastaani täällä eduskunnassa tullut.
Todettakoon tässä yhteydessä sekin, että uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämisessä olennaisin rakenteellinen tavoite on tietenkin todellisten markkinoiden ja niitä varten tehdyn logistiikan luominen, ei poliittisten intohimojen suhdanteiden mukaan vaihtelevien tukien kanssa pelaaminen. On lisäbudjettiehdotuksessa muukin kohta, joka herättää nykysisällöllään kummastusta. Kun tiehallintouudistus ajettiin eduskunnassa läpi, hanketta perusteltiin sillä, että näin säästetään 300 miljoonaa markkaa, joka käytetään perustienpidon tason korottamiseen. Nyt odotetaan, että tämä lupaus alkaa realisoitua. Tähän toimintamalliin liittyen Tieliikelaitos palautti alkuvuodesta tiehallinnolle rahaa yli 80 milj. vanhaa markkaa. Kysyn: "Missä nämä rahat nyt ovat? Missä on myös liikelaitoksen tuottama voitto?" Olen ymmärtänyt niin, että rahoilla olisi pitänyt parantaa alemmanasteisen tieverkon kuntoa, eikä viskellä rahoja edestakaisin valtion omistamien tiealan yksiköiden välillä. Eduskunta muutti tässä tarkoituksessa tiehallintolakiakin velvoittavaan muotoon.
Jotta puheeni ei olisi pelkkää moitetta, totean, että on hyvä, että valtionvelkaa voidaan edelleen lyhentää. Myönteinen asia on niinikään työvoimapolitiikan toimeenpanoon liittyvien määrärahalisäysten oikea ajoitus.