PUHE "YDINVOIMAFINAALISSA" EDUSKUNNASSA 22.2.2002
Arvoisa puhemies!
Kestävän kehityksen mukaista energiataloutta on vain tukeutuminen uusiutuviin energianlähteisiin ja rakenteellisiin säästöihin. Suomi on eurooppalaisittain harvaan asuttu ja täällä on paljon viljavaa maata. Me voimme luoda tänne niin haluttaessa todelliset uusiutuvien energianlähteiden markkinat ja niihin olennaisesti kytkeytyvän logistiikan. Kysymys on nimenomaan todellisista markkinoista, jotka toimivat hajautetusti koko maassa. Yleismaailmallisesti yleinen kikkailu toisaalta halvalla sähköllä ja toisaalta sähkömarkkinoilla itsellään on estänyt todellisten uusiutuvien energianlähteiden markkinoiden syntymisen. Jos viides ydinvoimala saa periaatteellisen siunauksen, entinen kikkailu jatkuu, todellisia markkinoita uusiutuville energianlähteille ei muodostu.
Mikä sitten on Suomen sähkönhankinta eri vuodenaikoina? Se on noudattanut vuodesta toiseen hyvin samanlaista kaavaa:
- neljästä viiteen kuukautta vuodesta hankintamäärä pysyy tason 7500 MW alapuolella laskien keskikesällä 6000 MW:iin;
- noin seitsemän kuukauden ajan hankinnat jäävät alle 8500 MW:n tason;
- talven ankaruudesta riippuen keskitalvella puolestatoista kolmeen kuukauteen hankinnat ylittävät 10 000 megawattia toistaiseksi noteeratun huipun oltua 5.2.2001 13 310 MW huippujaksojen kestettyä yleensä kahdesta kolmeen viikkoa.
Vaikka Suomella on ollut omaa sähköntuotannon kapasiteettia yli 14 500 MW, ostajat ovat jatkuvasti suorittaneet hankintoja ulkomailta, jopa silloin, kun kokonaishankinta on ollut alle 7 000 MW. Tietenkin kysymys on ollut pelaamisesta kansainvälisillä markkinoilla halvalla sähköllä, ei todellakaan sen puutteesta.
Suomeen on rakennettu vuoden 1993 jälkeen 3 142 MW voimalaitoskapasiteettia. Yksistään viime ja tämän vuoden aikana otetaan käyttöön 392 MW sähköntuotantokapasiteettia. Polttoaineena voidaan käyttää uusiutuvia energianlähteitä. Kokemus on osoittanut, että toteutuakseen tämä edellyttää todellisten markkinoiden syntymistä ja todella toimivaa logistiikkaa. Käydyssä julkisessa keskustelussa syy ja seuraus ovat tässä menneet pahasti sekaisin. Jos markkinat ja logistiikka todella toimivat, jokainen 300 MW sähköntuotantokapasiteettia tarjoaa näin 600-700 koko- ja osa-aikaista työpaikkaa.
Uusiutuvissa energianlähteissä on perimmiltään kysymys auringon energian valjastamisesta ihmisen käyttöön. Maa- ja metsätalousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen osoitti valiokunnan lausuntoon liitetyn eriävän mielipiteen mukaisesti, että yksin uusiutuviin bioenergianlähteisiin perustuen on mahdollista luoda yli 1600 MW uutta kapasiteettia asteittain markkinoiden kehittymisen mukaan. Mielenkiintoista on uusi energiakasvituotanto. Kun kasvullinen metsämaa tuottaa Etelä-Suomen männiköissä, kuusikoissa ja koivikoissa 5-6 tonnia kuiva-ainetta, energiakasveilla päästään vähintään samaan ja jopa 10-24 tonnin vuosittaisiin hehtaarisatoihin. Tuotannossa käytetään maatilan normaalia kalustoa ja työmäärä on puolet siitä, mitä tarvitaan ohranviljelyssä kannattavuuden ollessa samaa luokkaa. Jo nyt Suomessa on 150 000 ha sellaista peltoa, jolla niiden viljelykunnon säilyttäminen voidaan näin energiakasvituotannon avulla toteuttaa. Mitä lähempänä voimalaitosta viljely tapahtuu, taloudellisesti sen parempi tulos.
Asiantuntijakuuleminen osoitti maan jätepolttoaineiden kokonaispotentiaaliksi viidestä kymmeneen miljoonaa MWh, joka vastaa 7000 käyttötunnin mukaan 700-1400 MW. Koska vuoden 2010 jälkeen orgaanisia aineita ei saa enää viedä kaatopaikoille, joudutaan niiden käsittely joka tapauksessa järjestämään pysyvällä tavalla. Kaasutukseen perustuva sähköntuotanto on varteenotettava ratkaisu sähköntuotantokapasiteetin potentiaalin ollessa vähintään 350 MW.
Ruotsissa 380 000 taloutta on varustettu maalämpöpumpuilla, Suomessa vain 24 500 kappaletta. Ruotsissa säästetään näin 1200 MW sähköntuotantokapasiteettia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Suomeen tarvitsee vain tuoda ruotsalainen bisnes.
Tuulivoima on tällä hetkellä maapallon nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. Suomi on tässä bisneksessä näyttävästi mukana yli miljardin vanhan markan viennillään. Kauppoja voisi tehdä myös kotimaahan. Samoin aurinkopaneelien käyttöä voidaan lisätä merkittävästi.
Tekniikka on valmiina sekä suuriin että pieniin CHP-laitoksiin. Hajautetussa CHP-tuotannossa suurehkoissa yksiköissä yhden megawatin rakentamiskustannukset ovat 0,71 miljoonaa euroa, jolloin 1 612 MW sähköntuotantokapasiteettia maksaa 1,15 miljardia euroa. Uuden ydinvoimalan minimihinnaksi on ilmoitettu 1,68 mrd euroa eli puoli miljardia euroa enemmän. Ydinvoimalan rakentamiseen liittyy kylkiäismenona lisäksi yli 300 miljoonan euron lisäkustannus siirtoverkkoon.
Tukeutumalla uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan hajautettuun sähköntuotantoon luodaan halvemmalla parempi ja käyttöturvallisempi järjestelmä, jonka työllistävyys on kokonaan toista, korkeampaa luokkaa kuin ydinvoimatuotannossa. Maamme kokonaisedun mukaista on käyttää tämä mahdollisuus hyväksi.