Kolumni Forum24:ssä 31.5.2002
KOKAKOLANISAATIO - MITÄ SEURAAVAKSI?
Oulun seudulla seurataan tarkoin Nokian ja JOT Automationin pörssikurssien ja tuloksen kehitystä. Tärkeää tämän talousalueen kannalta on, kuinka kännyköiden myyntiluvuille maailmalla käy, ja kuinka Nokian markkinaosuus kehittyy. Tässä seurannassa merkitystä ei ole sillä, että Nokian osakkeista yli 90 prosenttia on ulkomaalais-, erikoisesti amerikkalaisomistuksessa. Olennaista yleisessä ajattelussa on, että Nokia ja sen alihankkijat menestyvät ja pitävät yllä työpaikkoja täällä.
Sanottu kuvaa Oulun talousalueen menestymisen riippuvuutta maapallon muiden talousalueiden pärjäämisestä, markkinasuhteista niihin, taloudellisen kanssakäymisen mieltämisestä itseään palkitsevaksi ja niin muodoin kannatettavaksi toimeliaisuudeksi. Tämä on kiistattomasti kansainvälistymistä, jota on Oulun seudullakin julkisen vallan toimin aktiivisesti edistetty. Tätä ilmiötä kutsutaan yleisesti globalisaatioksi, maapalloistumiseksi.
Kun tällainen maapalloistuminen on käynnistynyt, sen ominaisuuksiin kuuluu, kuten poliittisessa (EU-)integraatiossakin, tarve jatkuvaan laajentumiseen ja syventymiseen. Tämä on yhtiöiden ylikansallista toimeliaisuutta. Yritykset perustavat eri puolille maapalloa tytäryhtiöitä ja alkavat käydä kansallisvaltioista välittämättä tavarakauppaa yhtiöiden sisäisesti. 1990-luvulla ylikansallisten yritysten ulkomaalaisten tytäryritysten myynti oli jo arvoltaan kaksinkertainen valtiorajojen yli tapahtuneen, tilastoidun tavarakaupan arvoon nähden.
Tämä kaikki on tuttua Suomessa toimivien ylikansallisten yritysten toimintatavoissa. Seuraava "kehitysvaihe" onkin sitten paljon rajumpi. Kun yritys on saavuttanut riittävän vankan globaalin toimijan aseman, se alkaa optimoida toimintaansa entistä selvemmin osakkeenomistajien hyväksi. Katsotaan, missä ovat alhaisimmat palkat, työsuojelunormit, ja missä ei välitetä ympäristönsuojelun tasosta. Tuotantokoneistosta tehdään mahdollisimman helposti siirrettävissä oleva. Kansallisvaltioilla on tässä mallissa se rooli, että sen säädöstasoista vastaaville ilmoitetaan, että ellei noissa ja noissa vaatimuksissa tule helpotusta, niin tuotanto siirretään sinne, missä firman vaatimuksiin suostutaan. Erittäin vetävä kohde on verotus, josta kansallisvaltion julkinen valta päättää. Oletteko muuten koskaan kuulleet kenenkään Suomessa toimivan ylikansallisen yrityksen pääjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan vaativan henkilö- ja yritysverotuksen alentamista ja aikarajan asettamista sille, missä ajassa noiden kevennysten tulee tapahtua? Tietenkin olette. Globaali on globaalia kaikkialla.
Tämä kaikki ja siihen sisältyvä tulevaisuusriski kansallisvaltion kannalta on tullut kuin itsestään sisään "taloon". Kehitys on ollut makeaa, suorastaan hunajaista. Välineenä on ollut kasvisuute. Tämän huomaamattoman sisääntulon ovat kokeneet mm. sosialistiset ja kommunistiset maat. Sosialistiset ja kommunistiset vallanpitäjät eivät voineet nähdä mitään vaarallista siinä, että maahan päästettiin Coca Cola, Pepsi ja ylikansalliset hampurilaisketjut. Makea maistui toki sosialisti- ja kommunistijohtajillekin!
Näin on käynnistynyt kokakolanisaatio, makeasti maahan etabloituminen. Yhdysvaltoihin muuttaneella venäläisellä on samat makumieltymykset kuin kotimaahan jääneillä sukulaisilla. Kansa pitää huolen siitä, että "kerran maassa on aina maassa" -ilmiö. Aivan samalla tavoin Hollywoodin tyypilliset amerikkalaiset (saippuaooppera)filmit ovat saaneet jalansijaa ja katsomishalukkuutta kautta maapallon. Niidenkin poistumiseen ohjelmatarjonnasta reagoitaisiin varsin voimallisesti.
USA:n poliittinen johto osaa taitavasti hyödyntää tätä kokakolanisaatiota. Amerikkalaisuudesta on tehty osa elämästämme. Siitä seuraa odotus kaiken sen hyväksynnästä, mitä USA:n johdon mieleen saattaa pälkähtää. Kaiken hyväksynnän odotus on siinä määrin vankka, että kaikkien toimia seurataan tarkoin ja myös julkisesti arvioidaan. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta - näinhän käyttäytyi edesmenneen Neuvostoliitonkin johto. Jännittävää on nähdä, kuinka pitkälle saakka Yhdysvallat aikoo kokakolanisaatiota tulevaisuudessa hyödyntää. Maapallo käy pieneksi. Syntyykö uudenlaisia vastareaktioita?