Puhe Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen lukuvuoden päättäjäisissä 31.5.2002 

Arvoisat kuulijani,

Aikamme kuvaan kuuluu teknillisen tietämyksen ja tuotekehityksen erittäin nopea edistyminen. Esimerkeiksi sopivat langaton tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka: kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmää ei ole otettu vielä käyttöön, kun jo alan kehittäjät puhuvat neljännen sukupolven laitteista. Samalla, kun mietitään sitä, tarvitaanko kaikkia näitä sukupolvia käytännön sovellutuksina lainkaan, meidän on syytä pohtia myös sitä inhimillistä ja fyysistä ympäristöä, jossa toimimme. Aikamme muoti-ilmiöt tai edistyksen indikaattorit, kuinka vain, kuten digitalisointi, Internet ja matkaviestintä on projisoitava teollistumisen historian viitekehykseen, talouden investointikykyyn, kuluttajien alati muuttuviin valintoihin ja taloudelliseen kantokykyyn sekä ihmisten inhimillisinä olentoina sieto- ja omaksumiskykyihin.

    Teollistuminen ei alkanut ensimmäisestä toimivasta kännykästä vaan sitä jonkin verran krouvimmasta laitteesta, höyrykoneesta. Siitä käynnistyi teollisuuden historiajaksojen sarja, joista jokaisessa pari teollisuuden alaa on saanut muita hallitsevamman aseman. Höyrykoneesta saatiin voima, jonka avulla työstettiin kauden toisesta hitistä, puuvillasta, tuotteita. Kehitys kehittyi ja seuraavan teollisuusjakson avainaloja olivat terästeollisuus ja rautatieverkoston kulkuvälineineen rakentaminen. Seuraavan kauden menestyjiä olivat taas sähkö- ja kemianteollisuudet. Kahdesta nuorimmasta kaudesta ensimmäistä hallitsivat petrokemia ja autojen valmistus, jälkimmäistä taas olemme tottuneet kutsumaan lyhyesti it-kaudeksi.

    Teollistumisen historiassa on monta opiksi otettavaa yksityiskohtaa. It-kautta edeltäneistä kausista jokainen  kesti 40:stä 60:een vuotta. Jokaisen niistä markkinat saturoituivat, kun kaikki keksivät tehdä sitä samaa. Tällainen mekanismi on tuottanut väistämättä kausien väliin taloudellisen laman jaksoja. Toiset siirtymäjaksojen taantumista ovat vain olleet yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan muita vakavampia, kuten 1930-luvun alun Yhdysvalloissa ensimmäisenä koettu syvä lama.

    Meneillään oleva it-aikakausi poikkeaa edeltäjistään sekä teknologisen kehityksen että markkinoiden saturoitumisen nopeudessa. Maapallolla on noin 6,1 miljardia ihmistä, joista vajaa miljardi elää aliravittuina ainoana pyrkimyksenään löytää päivittäin jotain syötävää. Mitalin toisella puolella miljardilla ihmisellä on jo matkapuhelin. Sellaisen käyttäjien määrä nousee yli 400 000:lla päivittäin. Kun kännyköiden uusimisvauhti tiedetään, tästä on helppoa laskea markkinoiden saturoitumisen toteutumisen hetki. Valmistajat toki tietävät tämän ja pyrkivät tuottamaan kiihtyvällä vauhdilla entistä sofistikoidumpia tuotteita markkinoille saadakseen ainakin ostokykyisimmät asiakkaat nopeuttamaan laitteiden uusimisaikataulua. Ikään kuin julkisena todistuksena tämän väittämän oikeellisuudesta täällä Oulussa käynnistettiin reilu vuosi sitten Eco Electronics Oy:n elektroniikkaromun käsittelylaitos. Historia siis toistaa itseään kiihtyvällä vauhdilla.

    Suomi on ollut Euroopan kärkivaltioita tieto- ja säädöspohjaisessa varautumisessa langattoman viestinnän ja tietoyhteiskunnan aikakauteen. It-jakson puolivälin tienoilla Internet- ja matkaviestinlaitteita tai niiden osia valmistaneet yritykset olivat pörssien kuninkaita. Niiden kasvuun ja tuottoon ladattiin valtavia odotuksia, mikä näkyi sittemmin ylimitoitetuiksi osoittautuneissa pörssikursseissa. Kun havainto pieleen menneistä odotuksista tehtiin, niin syöksy alaspäin oli suurempaa kuin yhtiöiden tulosten ja taseiden mukaan olisi ollut perusteltua. It-kausi laskeutui vauhdilla muiden kuolevaisten tasolle. Meille oululaisille onneksi Nokia ja sen alihankkijat ovat menestyneet pudotuskisassa kohtuullisen hyvin.

    Merkitseekö tämä sitten unelman tietoyhteiskunnasta, jossa mobiili kuljettaa tietoa sitä tarvitsevan mukana, romuttumista? Ei tietenkään. Nyt jännitämme vain sitä, kuinka pitkäksi hiipuneen talouskasvun luonnehtima siirtymäkausi on muodostuva. Olemme vähitellen siirtymässä uudenlaiseen aikakauteen teollistumisen historiassa. Siinä kootaan se 1700 miljardin US dollarin markkina, joka on tarpeen maapallon teollis-taloudellisen toimeliaisuuden pyörittämiseen, monesta volyymiltään ehkä hyvinkin tasavahvasta toimialasta. Olen kutsunut tätä käynnistymässä olevaa aikakautta nimellä "multiaction period" ("monitoimija-aikakausi"). Ympäristöteknologia edustaa siinä 500 ja biotekniikka 350 miljardia US dollaria. Digitalisointi, Internet sisältötuotantoineen ja langattomien viestimien uudet sukupolvet luovat kukin omat, näihin nähden kohtuulliset markkinansa. Mainittakoon, että maapallon elintarvikehuolto edustaa 2 000 miljardin US dollarin arvoa.

     Tietoyhteiskunnan teollis-taloudellisen toiminnan kilpailuetuna on se, että se kuluttaa kokonaisuutena vähän ainetta ja vähän energiaa. Lisäksi sen käyttämä aine on helposti saatettavissa kierrätyksen piiriin. Tietoyhteiskunnan edistysaskeleet jäävätkin näin määräytymään kolmen perustekijän mukaan, jotka ovat ihmisten peruskoulutustaso, motivoituminen yksilöllisen tiedon omaksumiskyvyn käyttöön sekä aineellinen ja henkinen hyvinvointi- ja turvallisuustaso. Ensiksi ja kolmanneksi mainitut ovat ratkaisevasti riippuvaisia kansallisvaltioiden kollektiivisista päätöksistä. Keskimmäinen riippuu siitä hienotunteisuudesta, jolla markkinatoimijat kohtelevat kuluttajia. Tämä tulee erikoisesti esille, kun GSM korvataan GPRS-tekniikalla, kun tiedonsiirtonopeuden kasvaessa voidaan tuottaa entistä monipuolisempia multimediapohjaisia palveluja liikkuville käyttäjille. Jos ja kun neljännen sukupolven ratkaisuna erilliset lanka- ja matkapuhelinverkot, yleinen tietoverkko ja Internet sulautuvat yhteen suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa voi taloudelliseen shokkiin yhdistyä myös henkinen "ähkyshokki".

    Onko "monitoimijakausi" sitten turvallisempi kuin yhden asian kulttuuri? Periaatteessa tietenkin on - ainakin alkuvaiheessa? Kun on monta suurin piirtein tasavahvaa toimintakenttää, kaikki ei ole yhdestä kentästä ja sen markkinoiden saturoitumisen odotuksesta kiinni. Kuitenkin saturoituminen voi kohdata kaikkia markkinoiden osa-alueita yhtä aikaa. Tällöin ollaan tietenkin taloudellisen toimeliaisuuden todellisen laman kanssa tekemisissä. Pysäys voi kohdata myös raaka-aine- ja energiakriisin seurauksena, eikä rajallisessa tilassa rajallisilla resursseilla voi koskaan olla rajatonta kasvua. Vaikka elämme osana laajoja globaaleja markkinoita, meidän tulee kansallisesti varautua myös pahimman varalle. 

     Tänään opintonsa päättävillä on edessään kovin toisenlainen maailma kuin meillä yli neljä vuosikymmentä sitten valmistuneilla. Vaikka valmistuimme niukkuuden aikakauteen, meitä oli paljon alhaisempi sadannes väestöstä kuin teitä nyt valmistuvia on. Me tiesimme, että jos olimme hoitaneet hyvin opintomme, meille kyllä löytyy työpaikka joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Ja on löytynyt. Me olimme uskaltaneet opiskella velaksi juuri tästä syystä. Nyt tilanne on toinen. Kilpailu työpaikoista on kova. Vakituinen, pitkäaikainen työpaikka on suorastaan lottovoitto. Tätä tilannetta silmällä pitäen on ollut uskaliasta opiskella velaksi. Sen ymmärrämme.

     Kysymys ei ole vain työpaikkatarjonnasta, vaan myös työelämän vaatimusten täyttämisestä. On pysyttävä tiedollisesti mukana ajassa. Onnellisia ne teistä, jotka olette oppineet opiskeluaikananne tekemään oikeita kysymyksiä. Se taito auttaa ottamaan selville juuri ne tiedot, joilla selviätte vaikeista työtehtävistä kohtuullisin vaivoin. Nykyaikana valmistuneen on opiskeltava työelämässä lähes vuoden jokaisena päivänä. Lohdutan teitä tiedolla, että kansanedustajille pakkojaetaan 700 konekirjoitusliuskan edestä tekstiä jokainen työpäivä. Siitäkin on selvittävä valikoivalla lukutekniikalla. Moni teistä voi löytää lähimmän vuosikymmenen kuluessa itsensä työtehtävästä, joka ei opiskeluaikana ollut tullut mieleenkään. Avoin, sopeutuvainen mieli on hyvä pääoma.

      Elämä on toki muutakin kuin leivän hankintaa. Rahanvallan markkinoilla pyöriessänne teidän on hyvä muistaa kiinalaisen sananlaskun perimmäinen viisaus:

RAHALLA

voi ostaa talon, muttei kodikkuutta;

voi ostaa sängyn, muttei unta;

voi ostaa kellon, muttei aikaa;

voi ostaa kirjan, muttei taitoa;

voi ostaa aseman, muttei kunnioitusta;

voi maksaa lääkärin, muttei terveyttä;

voi ostaa sielun, muttei elämää;

voi ostaa seksiä, muttei rakkautta.

    Onnea ja siunausta elämäänne!

Takaisin