Näin sen näin PT, kolumni A, B ja C Takaisin pääsivuille
Erkki Pulliainen
SUOMI - UUSIUTUVAN ENERGIAN LUVATTU MAA
1900-luvun sukupolvet perustivat taloutensa paljolti uusiutumattomien energianlähteiden hyödyntämiseen. Tämä aikakausi on jäämässä vääjäämättömästi taakse. Itse asiassa ollaan pakkotilanteessa: vielä jäljellä olevien fossiilisten energianlähteiden avulla on luotava uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat energiahuoltojärjestelmät. Kun uusiutumattomien energianlähteiden hyödyntämiseen liittyy aina ympäristöongelmia, ainoa järkevä vaihtoehto on korvata mahdollisimman pian uusiutumattomia energianlähteitä uusiutuvilla. Tässä on syytä muistuttaa, että uraani on uusiutumaton ja jälkivaikutuksiltaan pitkäkestoinen energianlähde.
Siirtyminen maan sisästä sen pinnalle energiahuollossa merkitsee perustavaa rakenteellista muutosta. Kaikessa maankäytössä pitää ottaa huomioon, mikä määräala käytetään mihinkin tarkoitukseen "käyttämättömyystarpeitakaan" unohtamatta. Maahamme tarvitaan pikaisesti "valtakunnankaava", johon on merkitty varauksina tuulimyllypuisto- ja aurinkopaneelialueet, biomassan tuotanto- ja keräilyalueet perinteisten maa- ja metsätalousalueiden sekä yhdyskuntien rakennevarausalueiden rinnalla.
Suomi on pinta-alaltaan siinä määrin laaja alue, että sitä riittää sekä energian-, elintarvikkeiden- että metsäteollisuuden tarvitseman puuraaka-aineen tuotantoon. Kaikkien näiden tarpeiden tyydyttämisen rinnalla voidaan vielä ottaa huomioon mm. virkistys- ja luonnonsuojelutarpeet. Oulun seutu on havainnollinen esimerkki siitä, kuinka alueellinen omavaraisuus energiahuollossa voidaan käytännössä toteuttaa. Paikallisen energian riittävyydestä ei ole myöskään muodostunut estettä yhdyskunnan vapaalle - jopa liiankin nopealle - kasvulle.
Fossiilisten polttoaineiden massiivisen käytön tuloksena ilman hiilidioksipitoisuus on kohonnut, mikä yhdessä typpipitoisten aineiden metsämaahan laskeutumisen kanssa on lisännyt metsien kasvua ja on sitä vielä tulevaisuudessa lisäävä haluttiinpa sitä tai ei. Tämä muilta vaikutuksiltaan ei-niin-hyvä-ilmiö lisää painetta panostaa metsien oikeaoppiseen hoitoon. Talousmetsiä on hoidettava suunnitelmallisesti, mutta niistä on myös entistä enemmän saatavissa ainesta sekä metsäteollisuuden että energiakäytön tarpeisiin. Päätehakkuiden hakkuutähteelläkin on jo kantohinta - on vain muistettava palauttaa tuhka hakkuualueelle.
Siirtyminen bioenergian käyttöön lisää kiinnostavuutta kaikkia maan talouskäyttöalueita kohtaan ja samalla luo niihin pysyvästi uudella tavalla työpaikkoja. Tukeutuminen uusiutumattoman energianlähteen, uraanin, käyttöön uuden ydinvoimalan muodossa lamaannuttaisi nämä toimeliaisuudet, kun väen väkisin huomio kiinnitettäisiin uuteen ydinvoimalaan.
Tukeutuminen uusiutuviin energianlähteisiin saattaa sähkön ja muun energian hinnan pitkälle tulevaisuuteen ennustettavalle tasolle. Tällä on talouden suunnittelun kannalta mitä suurin merkitys. Suomella on erinomainen mahdollisuus tehdä itsestään uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan järjestelmän eurooppalainen mallimaa. Meillä on siihen myös taloudelliset mahdollisuudet.