Kolumni Kalevassa 20.12.2003
JOKU PETTÄÄ AINA

      Harvoin on Pohjois-Suomi puhunut niin paljon Etelä-Suomen puolesta, kun tapahtui maatalouden artikla 141-neuvottelujen tiimoilta kuluneena vuonna. Periaatteellisesti tärkeät neuvottelut on nyt kertaalleen käyty toisaalta EU:n komission ja toisaalta tuottajajärjestöjen kanssa. Hallituksen sovittua asian komission kanssa MTK hyväksyi (äänestäen mutta kuitenkin) osaltaan neuvottelutulokset, ruotsinkielinen SLC sen sijaan ei. Seurannut mylläkkä johti välikysymykseen hallituksen kaatamiseksi.
       MTK ensin uhosi, sitten asettui hallituksen jonkinasteiseksi takapiruksi. Tätä on ehditty rajusti arvostella ja tullaan lisää arvostelemaan, ei vähiten pohjoissuomalaisten tuottajien toimesta, sillä onhan maatalousministeri ehtinyt julkisesti ajaa kolmen prosentin leikkausta C-alueen tukiin. Välikysymyskeskustelu ei asiaa selventänyt: valtiovarainministeri (sd) oli eri mieltä kuin maatalousministeri (kesk), kun taas pääministeri (kesk) oli sitä mieltä, että kaikki ovat hallituksessa samaa mieltä.
       Maatalousministeri Korkeaoja piti neuvotteluilla kiirettä, mikä heikensi hänen neuvotteluasemiaan. Ensi vuoden budjettiin ei nimittäin ole tulossa mitään muutoksia, joten eduskunnankaan aikataulu ei pakannut päälle. Vuodenvaihteen jälkeen ensimmäiset tukien maksatuksetkin ajoittuvat helmikuulle. Aikaa olisi ollut senkin puolesta rutosti. Muut jäsenmaat ja erikoisesti komissio olivat neuvottelumielellä koko ajan. Nyt lähetettiin hätäilyllä aivan väärät viestit Brysseliin. Menettelynsä sijaan MTK:n olisi pitänyt vastustaa avoimesti tällaista neuvottelutulosta loppuun saakka. Nyt mm. siunattiin tukien jatkuvan pienentymisen periaate. Tämä on osoittautuva kohtalokkaaksi virheeksi.
          Tuottajajärjestöjä askarrutti ennen neuvotteluja erikoisesti A- ja B-alueiden tukijärjestelmän jatko vuoden 2007 jälkeen. Nyt asia kirjattiin näin: "Suomi pyrkii varmistamaan tukiohjelmaesityksen käsittelyn komissiossa siten, että viljelijät voivat olla varmoja tukijärjestelmän jatkosta vuoden 2007 jälkeen". Mitä? "Pyrkii varmistamaan"? Siis neuvotteluilla ei sovittukaan jatkumisesta. Tämän komission virkakausi päättyy ensi kesänä. Nykyisen maatalouskomissaarin , Franz Fischlerin, kanssa tehdyillä suullisilla välipuheilla ei ole mitään merkitystä nykyisen kauden päätyttyä. Kusetettiinhan Suomea jäsenyysneuvotteluissakin mm. juuri artiklaan 141 liittyen liittämällä siihen jälkikäteen sitä mitätöimään tarkoitettuja "julistuksia".
          Sopimuspaketti on karu: Artiklaan 141 perustuvat tuet laskevat ja luonnonhaittakorvauksen korotusmahdollisuus käytetään täysimääräisesti hyväksi. Jälkimmäinen lasketaan kaksinkertaisesti vaikka rahaa tulee yksinkertai-sesti, sillä luonnonhaittakorvauksen korotus on mukana jo maatalousuudistuksessa. Investointitukiprosentit kohoavat eli Suomi ollaan pakottamassa lopullisesti mukaan eurosuurtehoyksiköihin. Nyt jo suuriin kotieläinmääriin tukeutuneet tuottajat ovat väsymyksestä poikki.
           Noin siis operoitaisiin eteläisimmässä Suomessa. Karmeinta on, että Pohjois-Suomi on koplattu pakettiin mukaan: "Hallitus luo yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti kohtelevan tukijärjestelmäkokonaisuuden". Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että pohjoisen tuen alue laitetaan (3 prosentin leikkauksella per vuosi?) epäonnistuneiden artikla 141-neuvottelujen oheiskärsijäksi, sillä "päätökset toteutetaan maatalouden pääluokan kehyksen puitteissa".  Vielä selkeämmin sanottuna: Neuvottelijat kumosivat luonnonoloista johtuvat erot Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä eli juuri ne perusteet, joilla on ratsastettu EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa! Me tuimme eteläsuomalaisia tuottajia ja nyt he kiittävät Pohjois-Suomea tuesta tällä tavalla. Suunniteltujen leikkausten rinnalla ei investointitukiprosenttien korotus paljon paina, sillä tuotannon pitää olla kannattavaa. On muistettava, että Pohjois-Suomessa on vähemmän tuotannollisia vaihtoehtoja kuin Etelä-Suomessa.
              Ja tämän kaiken demarit teetättivät jälleen kepulaisilla! Nurkissaan he hykertelevät, kun kepun ja MTK:n johtomiehet nokittavat toisiaan lehtien palstoilla. Välikysymys kaivoi toki demaritkin esiin. Nöyrä matka Brysseliin on paikallaan.
Takaisin