Kolumni Kalevassa 12.3.2004
HANKEMANIA
  Matkustan, keskustelen, kuuntelen, kysyn, väittelen, puhun, vastaan puhelimeen ja sähköpostiviesteihin, kirjoitan kaikenlaista, selvitän asioita ja raportoin. En tiedä, mitä vapaa-aika on, paitsi silloin kun luen tai olen (joskus) kalassa. Sellaista tämä työ on, oli kuluneella viikollakin.
  Yksikään edustaja ei voi osata ja tietää kaikkea. Kukaan ei liioin pysty seuraamaan ja omaksumaan kaikkea, mitä yksin Suomessa tapahtuu. Eduskunnalla on tietoaukkojen paikkausta varten nopea ja etevä tietopalvelu. Apua löytyy myös internetistä. Kaikesta tästä huolimatta edustaja joutuu tuon tuostakin soittamaan virkamiehille ja muille asioista tietäville. Samalla voi saada selville odottamattomia yksityiskohtia ja muutenkin mielenkiintoisia asioita.
  Tunnettu, osaava virkamies ei olekaan hoitamassa virkaansa. Hän on virkavapaana osallistuakseen johonkin projektiin tai hankkeeseen. Kyvykkäimmät osaajat on näin poimittu pois suorittamasta niitä tehtäviä, joihin heidät on alun perin palkattu. Projektilla on sentään määritelmänkin mukaan alku ja loppu, mutta hanke on liian usein paperilla mainiosti toimivaa pallottelua, jossa ei ole päätä eikä häntää.
  Ministereille projektit, hankkeet ja työryhmät ovat politiikanteon väline. Hyvin usein ne toimivat hetkellisenä pelastuksena tuloksettoman toiminnan suossa rämmittäessä. Kun kansanedustaja kyselytunnilla tekee kiusallisen kysymyksen, niin siihenpä ministeri oitis vastaamaan, että "perustin juuri tänä aamuna työryhmän selvittämään ko. kysymystä", tai että "juuri tuo asia sisältyy siihen ja siihen ministeriön hankkeeseen, joka on lähtenyt hyvin käyntiin". Yksin sosiaali- ja terveysministeriö käyttää vuodessa hankerahaa 30 milj. euroa! Ministerin muuten erottaa hallituksesta siitä, että ministerillä on tavallinen salkku, kun taas hallituksella on hankesalkku.
  Euroopan unioniin liittyminen toi tullessaan unionin asemaa vahvistamaan tarkoitetun tukipolitiikan. Jäsenvaltiot antavat komissiolle rahaa ja se antaa osan siitä takaisin - muiden muassa juuri projekteihin ja hankkeisiin. Suomessa on nytkin meneillään sadoittain erilaisia projekteja ja hankkeita. Tuhannet ihmiset ovat saaneet niissä tilapäistöitä. Hyvä heille.
  Tämä kaikki on kovin ajankohtaista juuri nyt. Nykyinen rakennerahastokausi päättyy nimittäin vuonna 2006. Kun unioni laajenee kymmenellä uudella jäsenvaltiolla vappuna, merkitsee se tukea tarvitsevien määrän räjähdysmäistä kasvua. Tästä syystä edessä olevassa EU-rahojen uusjaossa Suomelle ja erikoisesti Pohjois-Suomelle voi ylipäätään käydä huonosti, jos hallitus ei pidä tiukasti Pohjois-Suomen puolia. Kepu on tässä, kuten maatalouspolitiikassakin, paljon vartija.
  Kävi rakennerahastorahan uusjaossa kuinka tahansa., nyt on aika selvittää objektiivisesti, mitä hyötyä päättyvistä projekteista ja hankkeista on ollut. Kokemuksilla on erityistä käyttöä 1.1.2007 lukien, jolloin EU siirtyy uuteen, niukkuuden ajan rakennerahastokauteen.
Takaisin