Kolumni Koillissanomissa maaliskuussa 2004
SUOMIKIN NATON ILMATILAKSIKO?
Silloin tällöin merkitykseltään vähäiseksi tarkoitettuun tiedonantoon sisältyy merkittäviä uutisia. Maaliskuun 11. päivänä 2004 Nato ilmoitti ryhtyvänsä valvomaan Baltian ilmatilaa. Naton uusi pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer ilmaisi uuden tilanteen rajun selkeästi Riiassa: "Ei ole enää Baltian ilmatilaa - vaan Naton ilmatilaa, ja Naton ilmatilaa tullaan valvomaan". Jatko oli yhtä reipasta: "Naton laajeneminen sujuu tänään sulavasti, eikä Nato tai Venäjä menetä sen takia uniaan".
Viesti Venäjälle oli olosuhteisiin nähden turhankin raju. Diplomatia ei näytä olevan Naton uuden pääsihteerin vahvimpia aloja. Samaan tyyliin lähti viestejä myös Baltian maille, joiden ilmatilan Nato näin "valtasi".
Pääsihteeri kehotti Latviaa ja Viroa tekemään lisää sotilaallisia uudistuksia. Joukkojen liikkumisvalmiutta tulee parantaa, mikä tarkoittaa, ettei se ole Naton upseerien mielestä riittävällä tasolla. Asejärjestelmät tulee saattaa tietenkin Nato-yhteensopiviksi. Suomen kenraalithan pitivät tästä jo hyvissä ajoin huolta, vaikka täällä poliittiset päätöksentekijät (Lipposta, Jaakonsaarta, joitakin kokoomuslaisia ja Risto E.J. Penttilää lukuun ottamatta) eivät ole Suomea Natoon jäseneksi viemässäkään.
Vallan mielenkiintoista nykytilanteessa on Tanskassa käytävä keskustelu sikäläisten ilmavoimien valmiustilasta. Joku on laittanut liikkeelle huhun, että Tanskan hallitus on päättänyt lähettää neljä ilmavoimien F16-hävittäjää, liikuteltavan tutka-aseman ja satakunta sotilasta tukemaan huhtikuussa Natoon liittyviä Baltian maita. Vaikka hallitus on tämän uutisen kiistänytkin, niin se on siinä määrin täsmällinen sisällöltään, että se pitänee paikkansa. Samoin huhu henkilökunnan varautumisesta Baltian komennukseen pitänee ilman muuta paikkansa.
Mikä merkitys näillä uutisilla ja huhuilla sitten on? Ne kertovat siitä, että jos Lipponen onnistuisi viemään maamme Naton jäseneksi (kuten viikonvaihteessa taas uhosi), niin oitis Nato ilmoittaisi, että Suomen ilmatila on Naton ilmatilaa. Samoin mm. ystävällismieliset pohjoismaat toisivat tänne joukkojaan vahvistamaan meidän puolustustamme. Onhan jopa mahdollista, että Venäjä noteeraisi Suomen liittymisen läntiseen sotilasliittoon paljon rajummin kuin se reagoi Baltian maiden vastaavaan ratkaisuun.
Nämäkin Naton kannanotot maaliskuun 11. päivältä vahvistavat, kuinka oikeassa olen ollut "Nafta-Nato ja Suomi" -kirjassani. Nyt pitää vain koota voimat estämään Suomen liittäminen Natoon.