|
Kolumni Koillissanomissa huhtikuussa 2004 AHVENANMAA - VALTIONAVUN NOUTAJIEN KÄRKIKAARTIA
Maassamme käydään parhaillaan tiukkaa keskustelua ruotsin kielen asemasta ylioppilaskirjoituksissa. Pitäisikö suomenkielisten abiturienttien kirjoittaa pakollisena tämän toinen kotimainen kieli? Olen ollut kulttuurisyistä näihin saakka vanhan käytännön kannalla, mutta nyt on mieleni kääntymässä. Se, että kirjoittaa hyväksyttävästi yo-kirjoituksissa, ei nimittäin mm. takaa, että osaa kieltä siinä määrin, että läpäisee virkamiehiltä vaadittavan kielikokeen. Ruotsin kieleen aina liitetty sana "pakko" tympii jo sellaisenaan. Niin se kuulemma tympii varsin montaa muutakin kansalaista, ei vähiten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suomen ruotsinkielinen vähemmistö on muutoinkin tehnyt kaikkensa, että heihin alkaa suhtautua kriittisesti. He ovat hankkineet jatkuvasti lisää eri- ja etuoikeuksia, jotka eivät ole tarpeen heidän vähemmistöasemansa turvaamisessa. Erioikeusasema kärjistyy Ahvenanmaan kohdalla. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen, vuotta 2000 koskevan rahavirtaselvityksen mukaan sosiaalietuuksien tasauksen jälkeen uusmaalaiset ja ahvenanmaalaiset ovat maamme hyväosaisimpia. Ei tässä mitään, mutta kun katsotaan Ahvenanmaata valtion menojen ja tulojen kannalta, tulos on todella huikea. Kahdenkymmenenyhden maakunnan tilastossa neljä suurinta nettosaajaa valtiolta on eniten saaneesta lukien Pohjois-Karjala, Kainuu, Lappi ja Ahvenanmaa. Se, että Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi sijoittuvat näin, on luonnollista ja juuri siksi näitä maakuntia halutaan pysyväksi EU:n tukialueeksi, mutta että Ahvenanmaa on hyväosaisten maakuntana näin sijoittunut avunsaajatilastossa, se on mielenkiintoista. Syy on eduskunnassa. Me olemme hallitusten siihen ohjaamina perustuslain säätämisjärjestyksessä taanneet Ahvenanmaalle tällaiset tulot. Lisäksi Ahvenanmaan varustamot saavat samoja vero- ja maksuhelpotuksia kuin mantereenkin varustamot. Tämän lisäksi Ahvenanmaa halusi oman edustajan (vähän yli 20 000 asukkaalla!) Euroopan parlamenttiin, mutta ei saanut. Demilitarisoituna alueena saaristomaakunnan nuoret miehet eivät käy varusmiespalveluksessa. Tämän lisäksi he nauttivat erikoiskiintiöstä mm. Helsingin yliopistoon opiskelijoita valittaessa. Jne. Kun edellisessä eduskunnassa ruotsalaisen ryhmän edustajamäärä putosi samaan kuin vihreiden ryhmän, niin ruotsalainen ryhmä ei suostunut vaihtamaan edes puhejärjestystä. Kansa närkästyi tästä ja pudotti ruotsalaisten edustajamäärää siinä määrin, että ryhmä on nyt selvästi pienempi kuin vihreät. Vaalit hävinneenä se on kuitenkin edelleen hallituksessa. He ovatkin joo-joo-porukkaa, joka käy täytteeksi mihin hallitukseen tahansa. Takaisin
|
|