Helsingin Sanomat 29.6.2004
MAATALOUDEN UUSI TUKIOIKEUS LOUKKAA OMISTUSOIKEUTTA
Euroopan unionin perustuslakineuvottelut osoittivat potentiaalisen vallan tärkeyden yhteisön suurille jäsenmaille, joiden johtajien on toistuvasti perusteltava aikaansaannoksillaan äänestäjilleen valtionsa merkittävää osuutta EU:n toiminnan rahoittajana.
Vaikutusvaltaa mitataan samaan tapaan myös merkitykseltään vähäisemmissä, vain jotakin erikoisalaa koskevissa ratkaisuissa, jotka kuitenkin voivat olla ristiriidassa jäsenvaltioiden perustuslakien kanssa. Ilmeisestä ristiriidasta saatiin konkreettinen näyttö unionin meneillään olevan maatalousuudistuksen (CAP) yhteydessä.
Unionin laajentuminen ja samanaikaiset WTO-neuvottelut pakottavat yhteisön maksamien maataloustukien irrottamiseen tuotannosta. Tämä voi toteutua joko tilakohtaiseen tukihistoriaan tai tukien alueelliseen tasajakoon perustuen. Suomi valitsi näiden yhdistelmän.
Yhdistelmätukimalli tuo tullessaan uuden tukioikeuden. Vaikka meneillään oleva CAP-uudistus koskettaa vain 11 prosenttia maataloustuista, voi se olla tilan kannattavuuden ratkaisija. Perinteisen suomalaisen tuotantomallin ja yleisen oikeustajun mukaan tukioikeuden käytön ohjautumisen tulee tapahtua pellonomistuksen kautta.
Tämä periaate ei ollut keskeinen muotoiltaessa uutta tukioikeutta, jonka lähtökohtana kerrotun mukaan on ollut Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK) vuokramaakäytäntö. Pellonomistajat ("landlordit") ovat Brittein saarilla vuokranneet tiluksensa jopa 50 vuoden sopimuksilla toisten viljeltäviksi.
Komissio noudatti brittien tahtoa ja päätti maatalousneuvoston hyväksynnällä osoittaa tukioikeudet viljelyoikeuden haltijalle, jollainen voi olla paitsi omistaja myös pellon vuokraaja. Kun Suomessa vuokra-ajat ovat ratkaisevasti lyhyempiä kuin Brittein saarilla, niin täällä oltaisiin usein tilanteissa, että pellon vuokra-ajan päätyttyä sen omistaja olisi vailla tukioikeutta tai joutuisi ostamaan sellaisen (ylihintaan) vaikkapa ko. peltolohkoa juuri vuokranneelta.
Tätä ei eduskunnassa käydyssä keskustelussa ole pidetty mahdollisena. Tukioikeus kuuluu täällä yleisen käsityksen mukaan pellon omistajalle, joka voidaan toki velvoittaa luovuttamaan tukioikeus vuokrauksen yhteydessä vuokraajalle. Vuokra-ajan päätyttyä tukioikeus palautuisi pellonomistajalle, joka voisi itse ryhtyä joustavasti tuen avulla jälleen aktiiviviljelijäksi.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta otti asiaan kantaa ensimmäisen kerran jo vuoden 2002 valtiopäivillä todeten mm., "että spekulaatio tukioikeuksilla tulee estää eikä tukioikeuksista saa tulla uutta kaupankäynnin välinettä siten, että pääomia siirtyy kehittyviltä tiloilta maataloudesta luopuville". Jotkut viranomaistahot ehtivät tulkita tätä niin, että pelkkä maanvuokraus olisi osoitus tukioikeuden muodostamiseen vaadittavasta viljelyaktiivisuudesta. Tämä tulkinta ei ota huomioon sitä, että pitkäaikainen mielenkiinto peltoon on vain sen omistajalla, joka voi hankkia vuokraajan, jos on itse opiskelun, sairauden tai muun sellaisen syyn vuoksi estynyt peltoaan viljelemästä. Varmin tapa estää eduskunnan tarkoittama spekulaatio, on osoittaa tukioikeus pellonomistajalle, joka valitsee itsenäisesti elämäntilanteeseensa sopivan tavan hoitaa asian joko viljelemällä itse tai antamalla tukioikeuden pellon vuokraajalle.
Kuluneeseen kevääseen ajoittui myös muita Suomen perustuslain valossa mielenkiintoisia tapauksia, joissa Euroopan unionin asetukset ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslakimme kanssa. Eduskunnan onkin päästävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa arvioimaan yhteisön lainsäädäntöhankkeen sopivuutta perustuslakiimme. Jotta tukioikeuden käsittelyssä ilmenneitä vastaavia ristiriitatilanteita ei jatkossa syntyisi, on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta saattanut havaintojaan niin valtioneuvoston oikeuskanslerin, oikeusministeriön kuin asiaa tutkivan eduskunnan puhemiesneuvoston asettaman toimikunnankin tiedoksi.
Julkinen ja eduskunnan sisäinen keskustelu johtivat siihen, että maa- ja metsätalousministeri ilmoitti 18.6.2004 ryhtyvänsä ajamaan yhteisön asetuksen muutosta eduskunnan tahdon toteuttamiseksi.
Erkki Pulliainen
kansanedustaja (vihr)
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen