Kolumni Pohjolan Työssä 22.7.2004

MIKÄ OLISI OIKEAA POLITIIKKAA?

Se, mitä pääministeri Matti Vanhasen hallitus aikoo, on käynyt hyvin selville. Ei tarvitse lukea hallitusohjelmaa pysyäkseen siitä kärryillä. Hallitus on valinnut veroelvytyksen tien pyrkiessään aikaansaamaan tällä vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa. Veroaleihin tukeuduttiin jo vuosi sitten kesällä ja tätä linjaa on jatkettu milloin alentamalla autoveroa, milloin viinaveroa ja viimeksi on eduskunta äänestyksien jälkeen hyväksynyt yritysverolait, joilla hallitus uskoo yrittäjien ja yhteisöjen saavan 555 miljoonan euron verohelpotukset.
       Yrittämisen puutteesta hallitusta ei siis voi syyttää. Jos verojen alennuksiin ei olisi tukeuduttu, olisi hallituksen pitänyt kurjan työllisyyskehityksen vuoksi tehdä jotain muuta. Nyt tekemättömyydestä moittimisen sijaan oppositio voi arvioida ja havaintojensa mukaan arvostella hallituksen veropoliittisten ratkaisujen vaikutuksia. Niitä on todella myös ollut.
       Kansa on lähtenyt tekemään autokauppoja. Hankintapaineet ovat alkaneet purkautua. Autokauppias Matti Pörhökin on jonkin aikaa säästellyt terävimpiä lausuntojaan. Viinakauppakin käy. Kansan syvät rivit ovat siirtyneet juomaan viinien ja oluiden sijasta väkeviä ja sen vaikutukset näkyvät useissa tilastoissa, joissa alkoholin vaikutukset voivat tulla esiin. On varmaa, että ensi vuonna otsikoihin nousevat alkoholin liikakäytöstä mahdollisesti muuttuneet kuolinsyytilastot.
        Edellä mainitut reaktiot ja välitilinpäätökset ovat olleet odotettuja. Se, mitä hallitus itse on varmasti eniten odottanut, on uusien työpaikkojen perustamisen vauhdin kiihtyminen. Siihenhän vuosi sitten toteutetulla tuloveroalella erityisesti pyrittiin. Näissä toiveissa hallitus on joutunut valitettavasti pettymään. Työpaikkoja on syntymisen sijasta kadonnut ja häviämisvauhti näyttää vain kiihtyvän. 100 000 uuden työpaikan tavoite vaalikauden aikana näyttää kaikkoavan ulottumattomiin. Vaikuttamisaikaa on yksinkertaisesti liian vähän.
         Ikään kuin viimeisenä oljenkortena valtiovarainministeri on tarjonnut lisää veroaleja, jos työmarkkinajärjestöt päätyvät minimaaliset palkankorotukset sisältävään pitkäaikaiseen tulopoliittiseen ratkaisuun. Temppu on vanha. On jännä nähdä, kuinka tarjous otetaan vastaan. Asialla on nimittäin kääntöpuolensa.
       Veroalelinja kuivattaa nimittäin rahavirtoja valtionkassaan. Se puolestaan tarkoittaa, että tulorahoitusta ei riitä mm. koulutus-, sosiaali- ja terveysalan menoihin. Nämä peruspalvelut koskettavat yhtä lailla kaikkia kansalaisia. Hallitus näyttää ryhtyneen myymään valtion omaisuutta täyttääkseen rahoitusvajetta, mutta tämä linja johtaa pian umpikujaan. Siinä häviävät osinkotulot ja myytävä yksinkertaisesti loppuu. Tuleville hallituksille ei jää pelivaraa tässäkään suhteessa.
       Edessä on kuuma poliittinen syksy. Nyt kaivetaan puolin ja toisin argumentit pöytään. Työmarkkinajärjestöjen liikkuja seurataan tarkoin. Työreformikin saattaa tulla muistelluksi.
Takaisin