|
Puhe peruspalveluvälikysymyskeskustelussa 12.10.2004
Arvoisa puhemies!
Välikysymyksen perusteluissa on käyty läpi olennaisimmat kohdat kuntatalouden tilasta ja siihen liittyvis-tä rahavirroista. Niitä on aihetta täydentää vain toteamalla, että rahat kunnille tuleviin, nyt rästissä oleviin maksuosuuksiin koottiin veronmaksajilta Lipposen hallitusten aikana. Nyt Vanhasen hallitus näyttää tär-velleen rahat veronalennuksiin ja kurittaa kuntia panttaamalla niiden maksua. Kaiken huippu on kuntami-nisterin kehotus vaatia tässä yhteydessä kunnilta menokuria. Hyvä ajatus mutta huono ajoitus. Klassinen suomalainen tapa toimia julkisen talouden kriisitilanteessa on pitkään ollut pyytää OECD apuun joko ns. maaraportin tai muun kannanoton avulla. Valtiovarainministeriöstä kuiskutellaan mitä pitäisi sanoa ja kyllä sitten sanotaan. Tämänkertainen maaraportti kuvaa havainnollisesti sitä, minkälaista Suomea rahaministeriön virkahenkilöt haluavat, kun rahoituskriisejä ratkaistaan. On sinänsä hyvä, että perimmäiset tavoitteet tulevat nytkin esiin. Ovathan kunnat itsehallinnollisina yksikköinä peruspalvelui-den ensisijainen järjestäjä yhteiskunnassamme. OECD tyrmää ensinnäkin Vanhasen hallituksen nykylinjan ja kuvaa sitten, mihin kurimukseen suo-malainen yhteiskunta ajautuu, jos kurssia ei muuteta. OECD ei selvästikään usko, että Suomi pärjäisi enää uudestaan innovaatioita edellyttävillä markkinoilla. Kun tähän ei uskota, niin kehotetaan yksityistämään ja kilpailuttamaan kaikki eli tarjotaan "Uuden-Seelannin mallia". Sitä ei kerrota, että Uudessa-Seelannissa kaikki perusrakenteet vesi-, sähkö- ja ruokahuollosta lähtien nilkuttavat, kun japanilaiset ja amerikkalaiset pääomat kiristävät milloin milläkin tavalla kuluttajia. Pahinta on, että elintarviketurvallisuus on heikenty-nyt. Tätä uhkaa on toki jo Suomessakin, kun kunnallinen elintarvikevalvonta on laiminlyöty monissa kunnissa säästösyistä. OECD tarjoaa varmuuden vuoksi toimenpideohjelmaa, jolla sen kaavailema rahoituskriisi vältetään. Juuri päätetty eläkepaketti pitäisi aukaista ja etuuksia kaventaa. Opintotuki pitäisi korvata lainoilla Sailak-sen jo aiemmin julkistaman mallin mukaan. Melkoinen sattuma! Tupopolitiikka pitäisi unohtaa, työehto-sopimuksista käytännössä luopua, eikä edes minimipalkkoja saisi hyväksyä. Tässä OECD ilmiselvästi haikailee amerikkalaista "working poor" -tilannetta eli työssäkäyvien köyhien yhteiskuntaluokkaa, johon lukeutuu jo viidennes Yhdysvaltain kansasta. Heillä tulot eivät riitä päivittäisiin perusmenoihin, vaan sot-kun luukulta pitää toistuvasti hakea lisää liksaa. OECD:n raportti on mielenkiintoisella tavalla sopusoin-nussa myös EU:n komission palveludirektiiviehdotuksen perusvirityksen kanssa, varmasti se on myös Nato-yhteensopiva. Valtiosihteeri Raimo Sailas ehti oitis tukemaan OECD:n raportin linjauksia ja uhkakuvien todelli-suutta moittien samalla hallitusta toimenpiteiden riittämättömyydestä. Sailas jopa sortui todistelemaan OECD:n raportin tekijöiden toiminnan itsenäisyyttä! Miksihän? Tuli mieleen juttu kalikasta, koirasta ja miehenalusta. Mielenkiintoista OECD:n maaraportissa ja Sailaksen tukiulvahduksissa on, että niissä ei haikailla mustan ja harmaan talouden kuriin saamisen perään. Niiden vaikutukset näkyvät meillä jo julkisen talou-den verokertymissä, niiden kasvun pysähtymisenä, vaikka talouskasvu on yli kahden prosentin luokkaa. Suomi on tässä vahvasti Italian tiellä. Nyt akuutissa kuntarahoituksen tilanteessa ongelmat poistuisivat kokonaan, jos valtiolla ja sen kautta kunnilla olisivat käytettävissä ne kaksi ja puoli miljardia euroa, jotka nyt jäävät valtiolta verotuloina saamatta. Johtava virkamiehistö asettuu nyt tosi asiallisesti rehellistä yrit-täjyyttä ja rehellisiä yrittäjiä vastaan. Mielenkiintoinen tuore uutinen kertoi, että yksin pizzabisneksessä valtiolta jää vuosittain 100 miljoonaa euroa verotuloja saamatta. Reseptit tilanteen korjaamiseksi ovat yleisesti tiedossa. Ne käyvät ilmi myös vihreiden varjobudjetista. Arvoisa puhemies! Hallituksen on tilitettävä kunnille niille kuuluvat rahat viimeistään ensi ja seu-raavan vuoden aikana. Tämän lisäksi harkinnanvaraisen valtioavun momentin määrärahaa on korotettava. On syytä nimittäin muistaa, että luottoluokituksessa julkinen sektori on yksi kokonaisuus. Jos yksikin kunta ajautuu tilanteeseen, että se ei saa luottoa, alenee koko julkisen lohkomme luokitus ja sen ottamien lainojen korkotaso nousee. Toiseksi kuntien on rakennettava peruspalvelutuotantonsa varman päälle. Se tarkoittaa, että henkilökunta palkataan pysyvään työsuhteeseen periaatteella "perusturvaajan pitää tuntea olevansa itse turvassa". Kolmanneksi kuntien tulee ryhtyä itse työnvälittäjiksi, koska vain niillä on työn-hakijoiden rinnalla aidosti tarve olla mahdollisimman tehokkaita. Neljänneksi erikoissairaanhoito on siir-rettävä valtion piikkiin tilaaja-tuottajamallilla. Tämä tarkoittaa, että luotan osaajiemme innovaatiokykyi-hin ja puolustan määrätietoisesti yliopistojen rahoituksen turvaamista, jotta ne voisivat antaa täyden pa-noksensa tiedon ja taidon kasvattamisessa.
Takaisin |
|