Kolumni Koillissanomissa lokakuussa 2004
VOIKO TULEVAISUUTTA LUOTETTAVASTI ENNUSTAA?
    - kyllä ainakin energia-alalla
"Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen." Tuttu hokema, jota erityisesti me poliitikot viljelemme tiheään. Siksi tietysti tätä hokemaa käytämme, että se usein pitää myös paikkansa ja pelastaa yleisluontoisena lainalaisuutena meidät pälkähästä. Viime aikoina on kuitenkin ollut meneillään sellaisia kehityskulkuja, että meidän kaikkien kannalta merkityksellistä tulevaisuutta on voinut kutakuinkin luotettavasti ennustaa.
     Viime kevättalvella ennustin, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta tulee nousemaan. Ennustin jopa sen, mille tasolle se nousee. Sanoin ja kirjoitin, että raakaöljystä joutuu syksyn tullen maksamaan maail-manmarkkinoilla yli 50 US dollaria. Ennustusta tehdessäni hinta alkoi joko kakkosella tai kolmosella. Ja näin on käynyt: raakaöljyn tynnyrihinta (= 159 litran hinta) on noussut tuolle ennustamalleni tasolle.
      Kun näin on käynyt, niin ennustajaeukkomarkkinoille ovat vihdoinkin ilmestyneet alan todelliset asiantuntijat. He kertovat nyt, että raakaöljyn tynnyrihinta voi seuraavan kahden vuoden aikana jopa kaksin- tai kolminkertaistua nykyisestä tasosta. Mutta mistä tämä varmuus nyt on löytynyt?
      Siperia opettaa, sanoisi Esko Aho tähän. Pohjanmeren ja Barentsinmeren alueita lukuun ottamatta kaikilla merkittävillä öljynpumppausalueilla on nyt yhteiskunnallisesti rauhatonta. Näin on Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Kaukasuksen ja Kaspianmeren alueilla Lähi-idästä nyt puhumattakaan, jossa USA tosiasiallisesti edelleen miehittää Irakia ja määrää marssijärjestyksen monella muullakin alueella. Siperian öljynkin hyödyntäminen on Venäjän sisäisestä tilanteesta johtuen häiriöille alttiissa tilassa.
      Kysymys on yksinkertaisesti siitä, kuka hallitsee jäljellä olevia raakaöljyvarantoja tilanteessa, jossa on jo näkyvissä niiden ehtyminen helposti miellettävissä olevassa tulevaisuudessa. Öljy-yhtiöt itse odottavat raakaöljyn maailmanmarkkinoiden loppuvan neljässä vuosikymmenessä. Kun korvaavien järjestelmien kehittämiset ovat pahasti, suorastaan kohtalokkaasti kesken, ei voi muuta odottaa kuin yksikköhinnan rajua kohoamista. Tässä tilanteessa syysmyrskyjenkin vaikutukset näkyvät oitis hintapiikkeinä.
       Kansallisesti uusiutumattomasta tuontienergiasta riippuvat valtiot ovat pian hätää kärsimässä. Suomi lukeutuu niihin. Meidän tulee panostaa lähi vuosina rajusti uusiutuvan energian hyödyntämisjärjestelmien kehittämiseen. Metsä-, pelto-, tuuli- ja aurinkoenergia sekä maalämpö tulevat arvoon arvaamattomaan. Niiden suhteellinen edullisuus paranee sitä mukaa, kun fossiilisten energianlähteiden yksikköhinnat ko-hoavat. Uusiutuvan energian hyödyntäminen on maankäyttökysymys. Onneksi meillä on runsaasti maa-pinta-alaa ja tuulivoimaa varten matalaa merenrannikkoa.
Takaisin