Kolumni Pohjolan Työssä joulukuussa 2004
Peruskoulun opettajia palkittava

Teollisuusmaiden järjestö OECD tutki jälleen peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten eli 15-vuotiaiden kou-lukkaiden taitoja luonnontieteissä, lukutaidossa ja tällä kertaa erikoisesti matematiikassa. Mukana olivat OECD-maat ja yksitoista OECD:n ulkopuolista maata. Taitojen kartoitus on osa Programme for International Student Assessment (PISA) -tutkimusohjelmaa. Suomi OECD-maana oli tietenkin yksi tutkituista tälläkin kertaa.
       Tulokset ovat häkellyttäviä ja ne ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota. Suomen koululaiset nimittäin rökittivät tässä kisassa kaikkien muiden OECD-maiden ikätoverinsa. Näin tapahtui luonnontieteissä, lukutaidossa ja nyt myös erikoisesti matematiikassa. Suomen peruskoululaisten taitoihin ylsivät vain Aasian teollisuusmaiden ja -alueiden, Japanin, Etelä-Korean ja Hongkongin (osa Kiinaa), samanikäiset oppilaat. Muiden pohjoismaiden peruskoululaiset jäivät taidoissaan kauaksi suomalaisten taakse.
       Mairitteleva tulos luo tarvetta moneen pohdiskeluun. Ensimmäinen tietenkin on kysymys siitä, kuinka tämä on ylipäätään mahdollista. Syy ei voine olla yleislahjakkuudesta sinänsä, vaan opetuksen tasolla täytyy olla tuloksessa merkittävä osuus. Mitä ilmeisimmin peruskoulun alimpien luokkien opettajat ovat meillä kansainvälisesti vertailtuina poikkeuksellisen hyvin koulutettuja ja käytännössä osaavia. Tästä on seurannut, että lapsen voi laittaa mihin kouluun tahansa, sillä opetuksen taso on sama kaikkialla. Tämä on osoitus merkittävästä alueellisesta tasa-arvoisuudesta. Tietenkin koululaisilla itsellään pitää olla oikea, vastaanottavainen asenne tarjolla olevaan opetukseen. Siinäkin suhteessa asia näyttää olevan yleisesti ottaen kohdallaan.
        Toinen merkittävä näkökohta liittyy merkittäviin kilpailijoihimme. Hehän olivat kaikki kotoisin Aasian itärannikolta, samalta rannikolta, jolla kerrotaan esiintyvän Kiina-ilmiötä. On ollut jo pitempään tiedossa, että Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa on kiinnitetty erityistä huomiota koululaisten matematiikan opetukseen. Sen seurauksena tuolla alueella on satoja tuhansia insinöörejä ja muita hyvillä teknisillä valmiuksilla varustettuja innovaatiotyöläisiä. Huomioon ottaen pienen asukasmäärämme meidän kannattaa ottaa tämä näkökohta vakavasti ja pyrkiä vieläkin parempaan osaamissuoritukseen.
         Kun yksilö tai joukko ihmisiä tuottaa todella hyvää tulosta, viisas yhteisö palkitsee tähän pystyneet. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kuntien johtoelinten tulee sopivassa tilanteessa ja muodossa muistaa peruskoulujen opettajia mainiosta tuloksesta. Palkkiohan voisi olla vaikkapa tuntuva kuoppakorotus palk-koihin ja lupaus samanlaisesta, jos tulokset tästä vielä jatkossa vaan parantuvat. PISAhan jatkuu edelleen.
       
    Takaisin