|
Kolumni Kalevassa 1.10.2005 KUNTAPELI JATKUU
Kuntalaki on kahdeksan vuotta vanha. Päätös eduskunnassa oli yksimielinen, mutta keskustelua kuntajaosta se ei pysäyttänyt. Kuntien määrä onkin pienentynyt. Hallitus ja eduskunta ovat olleet siinä sivussa tylyjä kuntia kohtaan, velvoitteita on lisätty mutta vastaava rahoituslisä unohdettu. Järkkyä oli pakkolainan ottaminen kunnilta. Saatteeksi pahasuiset ministerit ovat ulvoneet, että kunnissa on tehokkuusvaje, organisaatioita ei ole trimmattu, eikä henkilökuntaa pakotettu huikeampiin suorituksiin. Hyssälöinniksi tätä joku kutsui. Vihdoin kutsuttiin kehiin pyöveli. Hänen mielestään 95 prosenttia kunnista on joutavia, 20 verotusoikeuden omaavaa aluekuntaa riittää. Tämä kuntajako tekisi tietenkin maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit tarpeettomiksi. Valtiovalta on ollut muutoinkin vekkuli yhteistyökumppani. Hallitukset ovat systemaattisesti epäonnistuneet työttömyyden puolittamisessa. Vanhasen hallituskaan ei saavuta edes 100 000 uuden työpaikan tavoitettaan. Tästä huolimatta hallitus estää kuntia välittämästä työtä työttömille. Työttömät se kyllä sysää kuntien kontolle, mutta kunnat eivät saa tästäkään huolimatta välittää heille työtä. Oulussa työnvälitystä on yrittänyt hoitaa työvoimatoimisto ja 13 henkilövuokrausyritystä, tuloksien perusteella varsinaisia rusinoiden kerääjiä kaikki tyyni. Miksi näin? Ajatellaanpa, ettei työttömiä enää olisikaan. Työvoimahallinto joutaisi silloin lakkauttaa ja sen palveluksesta vapautuisi työmarkkinoille 4500 työnhakijaa. Saattaisiko siis työhallinnon etu olla työttömyyden säilyminen? Kunta- ja maakuntatasolla tarvitaan tietenkin kehitystyötä. Kannatan toiminnallisesti järkeviä kuntaliitoksia. Järkeviä kokonaisuuksia muodostuu mm. työssäkäyntialueista. Esitin yli vuosikymmen sitten Suur-Oulun perustamista mutta jäin silloin ajatuksineni lähes yksin. Ylikiiminki näytti nyt Oulun naapureille mallia. Kannatan erikoissairaanhoidon pääosan valtiollistamista. Olennaista on myös säilyttää mielenkiinto demokratiaan. Merijärven yhden puolueen toteutuma pelottaa; yhtä lukuun ottamatta puolueet hylkäsivät siellä turhautuneina kunnallisvaalit. Todellinen kuntauudistus sisältää verotusoikeuden laajennuksen. Olen ehdottanut tätäkin aiemmin. Se sisältää tietenkin myös verotulojen tasauksen, sillä maaseutu on pidettävä asuttuna. Siirtyminen uusiutuvan energian mallimaaksi edellyttää, että Suomi on perinteisessä laajuudessa elävästi asuttu. Pahinta on, jos pyövelioperaation tarkoitus olikin pysäyttää uudistustyö toteuttamiskelvottomalla ehdotuksella. Edellä kertomaani ei sisältynyt sanomaa sulkea keskushallinto nokanvalkaisutarpeen ulkopuolelle.
Takaisin |
|