Vieraskynäkirjoitus Helsingin Sanomissa 22.10.2005

TUHATKO SUTTA SUOMEEN?

Huhu, että EU:n komissio vaatisi Suomeen vähintään tuhannen suden kantaa, viritti oitis susikeskustelun. Mikä eläin tämä susi oikein on?
   Susi on laumaeläin, joka on erikoistunut saalistamaan ryhminä suurikokoisia kasvinsyöjänisäkkäitä. Sen yhteisö muistuttaa rakenteellisesti siinä määrin ihmisyhteisöä, että ihminen otti sen ensimmäiseksi kotieläimekseen jo 135 000 vuotta sitten.
    Susi jatkoi lajina elämäänsä myös luonnossa. Kun mammutinkaltainen suurriista loppui, sudesta tuli kotieläintalouteen siirtyneelle ja paikoilleen asettuneelle ihmiselle ravintokilpailija.
    Mitä enemmän ihmispopulaatio runsastui, sitä arvokkaammaksi liharavinto kävi. Sitä ei haluttu jakaa susien kanssa. Euroopassa susien hävittäminen käynnistyi keskiajan lopulla Länsi-Euroopasta. Siirtolaiset veivät kotieläimet ja susienhävittämiskäytännön Pohjois-Amerikkaan.
   Susivainon argumentit eivät ole muuttuneet. Keskustelu käy yhtä kiivaana Suomessa ja Yhdysvalloissa, jossa sutta yritetään palauttaa takaisin joihinkin osavaltioihin.
     Sudensuojelijoiden mielestä lajiin sisältyy suuri itseisarvo, joka oikeuttaa yrittämään lajin palautusta sen entiselle asuinalueelle. Tällä asialla on Euroopan unionikin, joka luokittelee suden tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi.
      Komissio on jo ehtinyt ilmoittamaan julkisuuteen, ettei se ota kantaa Suomen susimääriin. Tämä onkin aivan luonnollista ja oikein. Määrä ei sinänsä ratkaise vielä mitään. Olennaista on, että susi voi elää laumoina normaalia elämää. Toisekseen kannan ikä- ja sukupuolikoostumuksen pitää olla tasapainoinen. Eläimiä täytyy kannassa olla siinä määrin paljon, ettei perintöaines pääse heikkenemään.
      Sudella sisarusten pariutuminen on mahdollista. Sukusiitos näkyy heikentymisenä kannassa monella tavoin. Tunturi-Lapissa se aikoinaan romahdutti pentumäärän ja lopulta johti pentujen syntymiseen sokeina. Ruotsissa pieneksi supistunut kanta saatiin runsastumaan yli 100 yksilön suuruiseksi, mutta nyt pelätään pienen lähtökannan käyvän kohtalokkaaksi. Suomesta on mennyt Ruotsiin viime vuosikymmeninä vain muutama susi ja sieltä tuli takaisin ainakin yksi, joka tapettiin äskettäin Saariselällä.
   Viimeinen suomalaista kantaa oleva susi tapettiin Inarissa vuonna 1973. Nyt maamme rajojen sisäpuolella elää hiukan yli 200 sutta, jotka ovat itäistä perua, mutta jotka kuuluvat lajin nimialalajiin, Canis lupus lupus.
   Susi on reviirieläin, jonka reviirit voivat mennä hitusen päällekkäinkin, mutta yleensä eivät mene. Kun reviirit ovat täynnä ja laumat maksimikoossaan, ylimääräyksilöt (yleensä 1-3-vuotiaina) muuttavat pois.
   Karjalan tasavallassa on säilynyt susikanta, jonka Suomen Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan rajoittuva osa on aika ajoin ollut "reviirit-vallattuina-tilassa". Silloin Suomeenkin on saapunut susia. Vuosina 1959-63 Pohjois-Karjalaan tuli 51 sutta, jotka kaikki tapettiin rajan tällä puolella.
    Karjalan tasavallan susikantaa vähentää metsästyksen ohella mm. strykniinin käyttö turkiseläinten metsästyksessä. Suomeen on salakuljetettu tätä täällä kiellettyä myrkkyä ja nyt jo ensimmäinen siihen kuollut susi on löydetty Kainuusta. Susi voi siis joko tahallisesti tai tahattomasti häipyä elävien kirjoista varsin äänettömästi, vaikka ei kuolisikaan luonnollisesta syystä.
    Tämänlaatuisista syistä Euroopan unionikin pyrkii säilyttämään susikannan perinnöllisesti elinvoimaisena yhteisön säädöstensä piiriin kuuluvan alueen eri osissa. Maa- ja metsätalousministeriömme on toimittanut tässä tarkoituksessa lausunnolle susikannan hoitosuunnitelman.
     Olennaista on asettaa selvät pelisäännöt ongelmallisiksi osoittautuneiden yksilöiden nopeaksi poistamiseksi luonnosta ("omaisuudelle erityisen merkittävän vahingon estämiseksi tai erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn vuoksi"). Tämä ei ole kiintiö-, vaan tapauskohtainen asia. Se vaatii rehellistä harkintakykyä virkamiehiltä. On selvää, että muutama vuosi sitten käyttöönotettu omavastuu suden aiheuttamista vahingoista vain vaikeuttaa susikannan hoitoa.
        
     Takaisin