Kouvolassa Riistapäivillä 24.1.2006
SUURET JA PIENET YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA RIISTA

Maapallo on siirtynyt ekologiassaan "masking factorien" aikakauteen, so. aikaan, jolloin jokin tekijä massiivisuudellaan voi peitota kaikkien muiden rajoittavien tekijöiden vaikutuksen. Ihmisen käyttöön ladattiin mahdollisuus vaikuttaa maapallon ilmastoon fossiilisten energianlähteiden varastoitumisella 500 miljoonan vuoden aikana maapallon pintakerrokseen. Jos nämä varannot käytetään loppuun, niin ilmastonmuutosta ei voine mikään estää. Jäätiköiden sulaminen johtaisi mm. merenpinnan nousuun ja kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymiseen. Kumpikin ulottaisi vaikutuksensa Suomeen ja olisi näkyvä riistan elinympäristön muutoksina. Ainoa toimiva keino estää nämä muutokset on siirtyminen mahdollisimman pian uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja pysäyttämällä fossiilisten energiavarantojen käyttö.

Suomessakin väistämätön siirtyminen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön merkitsee maankäytöllisiä muutoksia, joilla on suoranainen vaikutus riistan elinmahdollisuuksiin, riistahan asuttaa meillä peltoja, metsiä, soita, tunturipaljakoita ja vesistöjä. Tällä hetkellä näyttää selvältä, että noin 500 000 ha kaikkiaan 2,25 miljoonasta peltohehtaarista otetaan energian tuotantoon. Käytännössä nämä ovat jatkossa joko ruokohelpi-, rypsi- tai ohrakasvustoja. Toisaalta yhtä suuri pinta-ala lienee luomutuotannossa. Puuta otetaan metsistä enenevässä määrin energiakäyttöön. Sitä aletaan tuottaa myös juuri energiankäyttötarkoitukseen. Vuotuinen saanto noussee 12 miljoonaan kiintokuutiometriin.

Vesistöjen rehevöityminen jatkuu, jollei viljelykäytäntöjä muuteta ympäristöystävällisempään suuntaan. Jos maatalouden työkoneiden energianlähteeksi otetaan tilalla tuotettu biokaasu, voidaan ravinnehävikki rakenteellisesti minimoida. Ravinteet saadaan näin kasvien välittömästi hyödynnettävissä olevaan muotoon.

Riistataloudessa joudutaan pikaisesti ratkaisemaan pitkään vaivanneita ristiriitatilanteita. Hirvieläinten kohtelussa joudutaan tekemään kompromissi riistatalouden, taimikko- ja liikennevahinkojen välillä. Primaarista on ratkaista alueellisten, lajien vuodenaikaisliikehtimiset huomioon ottavien maksimaalisten talvikantojen suuruudet.

Suurten ympäristömuutosten keskellä on syytä pitää kirkkaana mielessä Theodore Rooseveltin hahmottelema "tieteellisen metsästyksen" eli nykykielellä kestävän käytön periaate. Aldo Leopold piti välttämättömänä, että jokaisella riistatalousalueella on joitakin alueita, joilla ei metsästetä. Tämä käytäntö näyttää unohtuneen, mikä näkyy erittäin aggressiivisina kannanottoina liittyen metsästysmahdollisuuteen eräillä eteläisen Suomen suppeilla suojelualueilla.

Maamme tarvitsee koko eräklusteria koskevan toimintasuunnitelman, joka ottaa huomioon maankäytössä odotettavissa olevat muutokset ja uuden energiaympäristön. On selvää, että polttoaineiden hinnan kohoaminen vaikuttaa myös erämiesten rahankäyttöön ja näin myös heidän liikkumiseensa, vaikka rakkaasta harrastuksesta onkin kysymys.

   Takaisin